haahuilija86
Seuratut keskustelut
Kommentit
Hei taas kaikki!
Eipä olekaan tullut pitkään aikaan käytyä täällä kirjottamassa eikä kyllä edes lukemassa. Lukemista näyttäisikin olevan oikein kunnolla, olette täällä ahkerasti kirjoitelleet!
Elämä on ollut nyt yhdenlaista hullunmyllyä, töissä on kiirus, opiskelujen kanssa on kiirus, ja on kai se sitten kotonakin vähän kiirus :) Viimeksi kirjoitellessani ehdin jo testailla olisinko raskaana, sillä olin varma että ovulaatiosta olisi ollut jo tosi kauan aikaa. No, jouduin toteamaan etten taidakaan tietää milloin ovuloin, ainakaan tuntemusten perusteella, menkatkin alkoivat jossain vaiheessa ja pettymyshän oli tietty suuri. Uuteen kiertoon lähdettiinkin nyt sillä periaatteella, että katsotaan miten käy, yrittäminen on kivaa ja jännää, ja yritän olla laskematta päiviä mahdollisesta ovulaatiosta ja seurailematta yhtään mitään tuntemuksia mahdollisesta raskaudesta, ettei tulisi sitten niin suurta pettymystä :D Katsotaanpa onnistunko siinä sitten ollenkaan... :)
Haahulija86 kp17/26 yk2
Yemk, hyvä kun otit puheeksi, meinasinkin seuraavaksi sanoa ettei sitä kannata ehkä kovin kauheasti alkaakaan ronkkimaan, ettei pääsisi tulehtumaan tms! Ja nyt kun vähän googlettelin ja luin muitakin kokemuksia, ja yemk sinunkin kokemuksesi, niin täytyypä todeta, että nuo jutut ovat varmaan hyvinkin yksilö- ja jopa tilannekohtaisia :) Jänniä juttuja silti, ja ainakin itsellä tulee helposti tarkkailtua kaikkia mahdollisia asioita, jotka voisivat ehkä paljastaa mitä kropassa tapahtuu... :D
Onko teistä muutes kukaan tarkkaillut mitä kohdunsuulle tapahtuu kierron eri vaiheissa? (en lukenut koko pitkää keskustelua läpi joten en ole varma, pahoittelut jos siitä onkin ollut jo puhetta!) Viime kerralla raskautta yrittäessämme luin jostain keskustelusta, että sitäkin voi seurata, ja muistaakseni tein niin viime kerralla. Menkkojen aikaan, ainakin oman kokemukseni mukaan, kohdunsuu on pehmeä ja "aukinainen", ja on sellainen varmaan jonnekin ovulaatioon asti. Ovulaation jälkeen kohdunsuu menee kovemmaksi ja ikään kuin kiinni, aivan kuin valmistautuisi mahdolliseen raskauteen? Muistaakseni siinä kävi vielä niinkin, että kun raskaus oli alkanut, kohdunsuu "karkasi" ylemmäs niin, ettei sitä oikein pystynyt enää kunnolla tarkkailemaankaan :D Kuulostaako tämä aivan höpöltä hommalta, vai onko teillä tällaisesta "oireiden" tarkkailusta kokemusta? :D
Heips taas kaikille!
Kiitos tervetuloa-toivotuksista, täällä saa kyllä niin lämpimän vastaanoton että mukava tulla kirjoittelemaan! Ja niin kuin joku tuolla jo sanoikin, mukavaa että täällä oikeasti keskustellaan, jopa niin paljon että ei meinaa perässä pysyä :) Pahoittelut kaikille niille, joilla on matkan varrella tullut nyt mutkia matkaan, ja tsemppiä nyt kovasti ikävien tunteiden kanssa. Tämä on niin herkkä asia, että pettymysten kanssa voi varmasti tuntua hyvinkin raskaalta, varsinkin jos on jo kauan aikaa yrittänyt...
Joku lisäsikin minut tuonne listalle, ja jos joku meinaa tuota listaa päivitellä, niin mulle voisi laittaa iäksi 28 :) En itse uskalla tuohon koskea etten vaan mene sekoittamaan koko listaa! :D Tänään mulla siis jo kp25/? , ja kovasti odottelen josko tässä kohta jotain alkaisi tapahtumaan. Olen aina kuvitellut tietäväni tarkoin milloin mulla ovulaatio on, mutta nyt en olekaan enää niin varma. Tässä kuussa tuntui että se olisi ollut jo heti menkkojen loputtua (kp8 tai kp9, kauheat jomotukset ja pistelyt toisella puolella ja sen jälkeen limojen tulo), mutta sehän tarkoittaisi sitä, että menkkojen pitäisi jo alkaa! Vai miten se menee, onko ovulaatio juuri noiden jomotusten aikaan vai niiden jälkeen, osaako joku sanoa siitä tarkemmin? Ovulaatiota en ole koskaan tikuttanut, joten en tuosta osaa sanoa. Tein eilen aamulla rtestin, mutta negaa se näytti... Ja tällä hetkellä ei tunnu yhtään miltään, ei menkkajomotuksia, ei turvotusta, ainoastaan iloisesti kukkiva naama ollut jo muutaman päivän, mikä enteilisi kyllä menkkojen tuloa! Pitää varmaan odotella vielä viikonloppuun, ja jos ei mitään tapahdu, voisi tehdä uuden testin. Viimeksi raskautta toivoessa minusta tuli oikea testien suurkuluttaja, eikä ainakaan vielä huvittaisi alkaa niitä kovin kotiin kantamaan :D
Haahuilija86, kp25/?, yk1
Heips kaikki :)
Aivan mahottomasti te ootte taas ehtiny täällä kirjottelemaan. Mulla oli alunperin ajatuksena olla täällä tiiviimmin mukana, ja jakaa enemmän kaikkia ajatuksia ja tuntemuksia liittyen tähän vauvahaaveiluun. Arki on kuitenkin ollut niin hulinaa ettei näitä juttuja ole kauheasti edes itse jaksanut miettiä, saati sitten alkaa niistä kovin keskustelemaankaan.
Täällä on ollut puhetta siitä, onko yrittämisestä kerrottu kellekään ystäville tms. Me ei olla kerrottu kenellekään, koska ollaan haluttu katsella tätä tilannetta aivan rauhassa, ilman kenenkään uteluita sun muita. Jotkut meidän ystävistä kyllä tietävät, että me ollaan odotettu sitä päivää, jolloin saan opinnot kokonaan kasaan, mutta siitä me otettiin nyt pikkuinen varaslähtö, eli kukaan ei taida aavistaa tätä yrittämistä vielä :)
Tässä on nyt eleilty pari päivää aika jänniä juttuja! Vähän aikaa sitten olin vielä aivan varma, että menkat alkavat kohta. Oli menkkajomotusta ja naamakin kukki jo niin komiasti että. Jomotukset kuitenkin jäivät pois ja pakkohan se testi oli eilen aamulla tehdä. Ja heikko viivahan sieltä paljastui! Ei tässä vielä kovin uskalla hihkua, ja olo on epätodellinen, mutta hui... Pitää vielä viikonloppuna testailla uudestaan, josko se viiva olisi vähän vahvistunut. Olo on jotenkin aivan selvästi erilainen nyt, alavatsassa on tosi jännä painon tunne, ja kaikki kyykistelyt ja nostelut sun muut tuntuu muka aivan kauhean vaikeilta. Tosi huvittavaa! Aivan niinkuin tässä muka olisi jo tosi iso maha kannettavana :D
Kiukkunen ja Mesenius, te ihmettelitte kovia kipuja ja vihlontaa munasarjojen kohdalla. Mulla on ollut oikestaan joka kierrossa aika vihlaiseviakin kipuja toisen tai molempien munasarjojen kohdalla, mutta niitä ei ole kyllä kestänyt kovin kauaa, ehkä pari päivää. Nyt tässä kierrossa oli kuitenkin ihan eri juttu, sillä noita vihlontoja (välillä aika kivuliaitakin, oli vaikea esim nousta seisomaan tai mennä kyykkyyn) on ollut joka päivä ovulaatiosta lähtien. En kyllä tiedä mistä se johtuu... Vieläkin vähän nippailee, muttei enää niin kivuliaasti kuin muutama pv sitten. Ikävää kyllä jos ne kivut on niin voimakkaita, että häiritsevät jo ihan kunnolla kävelyä tai muuta puuhailua, joten toivottavasti ne helpottavat teillä pian!