filosofi

Vierailija kirjoitti:

On. Kyseessä on vanhemman rakkaus.

äidinrakkaus  on eri asia kuin isänrakkaus, niinkuin tuossa alun lainauksessa sanotaan. Ja asialle esitetään vankan tuntuinen perustelu?

Vierailija kirjoitti:

Hormonisidos?? Mikä ihme se on?

Ei tuo termi tietenkään tieteellisiä kriteereitä täytä. Mutta en keksinyt parempaa imaisua, sille, että raskausaikana sangen monia hormonaalisia muutoksia tapahtuu naisessa, jotta luonto turvaisi jälkeläiselle turvallisen alun elämälle. nämä hormonaaliset muutokset lienevät äidinrakkauden perustana. Uskon vielä senkin, että vauvassa kehittyy myös hormoneja jotka kohdistuvat äitiin ja ovat sillä tavalla vuorovaikuttavia, että voidaan puhua hormonisidoksesta. Kauanko näiden vaikutus säilyy, en tiedä, mutta omalla kohdallani äiti oli kyllä huolissaan meistä lapsista kuolemaansa asti.

Vierailija kirjoitti:

Tuosta tekstistä ei kyllä jääny mieleen päälimmäiseks se että olis vaarallista jos isä hoitais alle taaperoikäistä lastaan, vaan kahtiajako, joka on havaittavissa jo. Plus tuo teknologiauskonto on mielenkiintoinen. Paljonkohan sitä nykyään mietitään mihin suuntaan teknologiaa kehitetään, vai onko se suunta vaan eteenpäin muusta välittämättä. Mielenkiintoinen konsepti kirjassa, taidan käydä katsoon kirjastosta

Totta, ei  isä tietenkään vaarallinen ole. Kuntelin  keskustelua TV.ssa, jossa Keltinkngas totesi, että on massiivinen tieteellinen tutkimus sen tosiasian puolesta, etttä pienen lapsen maailmaan ei ole hyvä tuodä monia vuorottelevia ihmissuhteita. Isä pääasiallisena hoitaja on ongelmallinen, koska luonto ei ole varustanut häntä asiaankuuluvalla hormonilatauksella.

Tuo kirja on todella ovelasti rakennettu, sillä sen johdanto-osa käsittelee tieteellisen tarkasti ilmastonmuutosta, jolla kai halutaan näyttää, mitä ihmisen vieraantuminen luonnosta saa aikaan. Sitten mennäään fiktiiviseen tulevaisuuteen, kun teknologiusko johtaa tuhoon  jäljelle jää  kaksi populaatiota - tekniikan varassa elävä, ja luonnon ehdoila elävä. Se, että nämä kaksi maailmaa erotti toisistaan äidinrakkaus, selvisi minulle vasta kirjan viimeisessä lauseessa. Tosi ovelasti rakennettu kirja.

Tuon kirja löytyy kylä Helmet kirjastosta lainattavaksi, mutta se on ollut jatkuvasti varattuna, joten ostin ko kirjan itselleni.

Niiinpä.  Nyt ollaan todellakin ajassa, jolloin luontoon uskovat on poljettu maan rakoon. Muta kauanko näin voi jatkua.  Olen huomaavinani, että nuorison keskuudessa on nousemassa ajattelu, että ihmisen olisi elettävä luonnonmukaista elämää.  Ja onhan meillä vielä muutama tutkijakin ( kuten Keltinkangas-Järvinen), jotka uskaltavat sanoa, että yksivuotiaan vieminen päiväkoiin on lapsen pahoinpitelyä (ei hän tietysti tätä sanamuotoa käytä).

eipä ole ilmstonmuutos huijausta. Kannattaa lukea mitä tohtori Sihto. nissilä asiasta sanoo

(https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/miten-kansantajuistaa-ilmastokys… )