Feebe

Antakaa armoo tähän pahoinvointiin...... ARGH.

Hakulinen itse (biisin tekijä) on kertonut biisin kertovan itsemurhasta.

Laulussahan sanotaan jotakuinkin näin:

Niin aamu astui ikkunasta sisään huoneeseen hän valvottuaan taittoi vielä viestin kirjeeseen Pihamaalla katson miten kaunis voikaan olla maa vaikkei ole Jumalaa

Ainakin itse tulkitsen tuon säkeistön juurikin niin että alkaa oleen kaikki keinot käytetty ja luotto hyvään on mennyt.

Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa katkeruus ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus Kun lapsi pitkän päivän jälkeen syliin nukahtaa tai pyytää kotiin palaamaan

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen on puhdas niinkuin hanki helmikuisten aamujen Voi kumpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois

 
Itse en ymmärrä miksi kukaan haluaisi häissään (saati häälaulunaan) moista biisiä käytettävän, missä useempaan otteeseen todetaan sen onnen ja ilon päättyvän.... 

Mä olen huomannut tuon hiusten putoomisen. Yleensä multa tuntuu lähtevän paljon hiuksia, koska pidän niitä myös paljon kiinni, mutta nyt tuntuu että ne tippuu jo ihan tippumisen riemusta..... :D

Trewq, niinhän tuo on, ja vielä uskomattomampaa että kaikki on mennyt näinkin hyvin tähän asti. Tosin lääkäri sanoi että mitään hätää ei olisi nyt kun munasolu on hedelmöittynyt (kun ongelma siis oli ovulaatiossa, jota ei pitänyt tapahtua), mutta kyllä sitä silti vähän jännittää mitä matkan varrelle osuu.

Tissikipu oli alkuun aivan järkyttävää, jouduin viikon pitään urheilurintsikoita, kun rinnat oli niin kosketus- ja liikearat. En tietenkään osannut yhdistää asiaa sillonraskauteen, vaan reenaamiseen. Mun kohdalla kipu katos ton viikon jälkeen, mutta turvotus jäi ;D Mies on tyytyväinen...

Uskaltaudun mäkin mukaan. Tähän päivään asti luulin olevani rv 8+3, mutta ultra antoikin tyypin koon mukaan viikot 7+6. LA olisi siis lokakuun alussa. 

Esikoinen matkalla, kun vaan kyydissä pysyisi loppuun asti. Kaksi lääkäriä mulle jo ehti antaa diagnoosin että tuskin koskaan tulen raskaaksi tulemaan, joten kun piruuttaan tehty raskaustesti joka osoittautui positiiviseksi, yllätti se sekä tulevan äidin että isän. Tänään käytiin yhdessä gynellä ultrassa tarkistamassa että kaikki on kunnossa, ja sielä se katkarapu kölli onnellisena juur sielä missä pitääkin, ja syke kuulu loistavasti. Itkuhan siinä pääsi...