Faith

3-4 päivää. Joskus nuorempana olisi mennyt 2 päivää.

Vaikka tykkään makeasta, en nykyään enää haluaisi/pystyisi syömään varsinkaan karkkeja yli 150 grammaa päivässä. Tulee huono olo suuremmasta määrästä.

En oikeastaan käytä sanaa hullu. En käytä sitä ihmisistä joilla on psykiatrinen sairaus (he itse voivat käyttää itsestään jos haluavat). Se taas melkein ärsyttää, jos hullu-sanaa käytetään taiteellisista ja erikoisella tavalla luovista ihmisistä, koska jos ihminen pystyy olemaan hallitusti erikoinen, ei hän ole hullu.

Ap ehkä tarkoittaa "hullulla" sellaista, että on jollain tavalla tasapainoton ja mahdollisesti vaarallinen? Mustasukkainen stalkkaus ja menemisten kuulusteleminen on mielestäni jo hälyttävää. Myös väkivaltaisuus ja juovuksissa raivoaminen.

1980-luvulla oli "näyttäviä" punkkareita katukuvassa, jopa pienessä kotikaupungissani. Tyyliin kuuluivat mm. irokeesi tai isoksi tupeeratut hiukset, räikeät meikit, niittejä nahkatakissa, seeprakuvioiset pillifarkut.

Riippuu minkä ikäisistä on kyse. Jos toinen on alle 30, niin jo 6-7 vuoden ero tekee "ikäeropariskunnan". Vanhemmilla joku 10-15 vuotta.

En jaksaisi tuollaista. Juhlien on tarkoitus piristää elämää ja ilahduttaa eikä lisätä mielipahaa. Maailmassa ja elämässä on mielipahan aiheita jo muutenkin tarpeeksi.

Ottaisin asian vakavasti puheeksi.