Faith

Ap. toki liioitteli, mutta kyllä suomalaisuudessa vaatimattomuus, vähään tyytyminen ja kaiken kestäminen ovat suurempia hyveitä kuin monen muun maan kulttuurissa. Minustakin nuo ovat tärkeitä hyveitä, ja elän paljolti niiden mukaan, mitä tulee aineellisiin asioihin.

On tietenkin erilaisia suomalaisia. Ehkäpä nuorempien ikäluokkien keskuudessa ollaan hieman vaativampia?

Ruokavaliotani en aio muuttaa. Se on nyt terveyden ja ylläpidettävyyden kannalta optimaalinen minulle. Ylläpidettävyys tarkoittaa sitä, että olen pystynyt jatkamaan sitä vuosia yhtäjaksoisesti eli se ei ole esim. liian tiukka ja vaativa toteuttaa. 

Hinnan osalta sen sijaan voisi vielä tehdä joitain muutoksia. Esim. voisin ruveta ostamaan osan tuotteista säännöllisesti Lidlistä, joka kuulemma on halvempi. Tähän mennessä olen aina suosinut kotimaista. Voisin myös lopettaa kokonaan kuljetuspalvelujen käytön. Siinäkin voisi säästää melkein kymmenen euroa kuussa.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tästä aiheesta kyllä on virallisen epävirallisesti käyty (dis)informaatiosotaa eri supervaltojen välillä. Mielipiteeni siis. Nähdään jokin tuntemattomaksi jäänyt häkkyrä -> tehdään U.F.O-merkintä -> mietitään onko tämä vastapuolen jekku -> ei paljasteta vastapuolelle mitä oikeasti on nähty, tehty ja pähkäilty...

Jos noin on, niin tavallaan supervallat toimivat keskenään kuin persoonallisuushäiriöiset ihmiset: tarkoituksellisen epäsuoraa viestintää, väärinymmärtämisen esittämistä, passiivisaggressiivisuutta ja ns. kaasuvalottamista.

Pidän kyllä mahdollisena, että noin on. Niin lapsellista / persoonallisuushäiriöistä käytöstä kuin se olisikin.

Et ole tainnut pahemmin lukea historiaa? Juuri tuota se on, varsinkin kylmän sodan aikana oli. 

En ole lukenut sellaisia historiateoksia, joissa kerrotaan suurvaltajohtajien psykiatrisista diagnooseista... Rohkenen kyllä epäillä, että sellaisia edes on.

Olen vain omalla päättelylläni huomannut, että vuorovaikutus muistuttaa persoonallisuushäiriöitä.

Minulle tulisi tuosta mieleen rempseys ja humoristisuus ja niiden kautta ehkä oman persoonansa esiin tuominen.

Pienten lasten kanssa jutellessa on tavallista aikuisen puhua itsestään kolmannessa persoonassa, mutta aikuisten kesken harvinaista.

Olisin sanonut heti alussa, etten ole kotona klo 11 alkaen, joten hänen pitää käydä sitä ennen tai vasta illalla.