Faith

Alkoi kiinnostaa niin paljon että luin artikkelin aiheesta.

Tässä artikkelissa t4b-kasvaimista (jollainen Tiffanylla on) kyllä sanotaan, että leikkauksen viivästyttäminen, eli pitempi aika leikkausta edeltävän hoidon (sytostaatti- ja sädehoidon) ja leikkauksen välillä, saattaa parantaa leikkauksen lopputulosta. Se johtuu siitä, että sädehoidon vaikutus voi jatkua vielä kauan hoidon päätyttyä. Siten kasvaimen levinneisyysluokitus saattaa laskea (downstage), mikä puolestaan parantaa leikkauksen lopputulosta.

Otsikon Role of Preoperative Treatment alla puhutaan tästä.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4882171/

Toisaalta Tiffanyn sädehoidon päättymisestähän on nyt jo n. 18 viikkoa (sytostaattihoidon päättymisestä on nyt reilu 4 viikkoa)... Artikkelissa ehdotetaan, että leikkaus olisi hyvä olla n. 10 viikon kuluttua sädehoidon päättymisestä. Tosin siinä sanotaan, että vieläkin pitemmälle sitä ehkä voi siirtää.

Onko kirurgilla mielessä tämä vai onko hän alkanut epäröidä, kannattaako leikkausta edes tehdä?

Toivottavasti Tiffany voidaan vielä parantaa.

Ei sellaisia oikein voi rakentaa. Olennaista on se kulttuurihistoria, jonka takia jostain rakennuksesta on tullut nähtävyys.

Parasta Suomessa on luonto. Ja minusta se on parempi kuin  kulttuurinähtävyydet.

Lisäksi rauhallisuus jopa isoissa kaupungeissa lienee monille suurkaupunkilaisille kokemisen arvoista. Kun olen katsellut YouTubessa videoita eri maiden kaupungeista, siis vain katukuvaa, niin suomalaiset (ja kaikkien Pohjoismaiden) kaupungit ovat tosi siistin, rauhallisen ja viihtyisän näköisiä. Ihmisiä on niin vähän.

Kirpeät hedelmäkarkit, esim. Missä X.

Toinen on Brunbergin tryffelit, sinivalkoraitaisessa käärepaperissa. Niitä myydään sekä pussissa että laatikossa.

Minäkin pelkään pitbulleja. En koe että minun pitäisi tehdä pelolleni mitään, kun en kyseisen rodun edustajia arjessani kohtaa. 

Ehkä tuossa tilanteessa riittää, että omistaja pitää koiran aina kytkettynä eikä poika mene koiran lähelle. Ei pitäisi olla mahdoton tehtävä?

Vähän kannattaakin varoa tuota rotua.

Tuollaiset ovat koskettavia, juhlallisia. 

Mauno Koiviston valtiolliset hautajaiset toukokuussa 2017 olivat koskettavat ja hartaat. Veteraanin iltahuuto ensin Tuomiokirkossa, sen jälkeen juhlallinen saattue Narvan marssin tahtiin Hietaniemen hautausmaalle. Silloin oli kaunis toukokuun päivä.