Faith

Olen ostellut niitä itselleni teini-ikäisestä asti harvakseltaan. Enkä pelkästään hedelmäsoseita, vaan ihan esim. talonpojanpataa ja lohta & perunaa (1-3 vuotiaille). Ihastuin niihin teini-ikäisenä kun taaperoikäiselle pikkusisarukselleni välillä syötettiin niitä ja ne tuoksuivat niin herkullisilta. Nuo 1-3 vuotiaille tarkoitetut eivät ole ihan mössöä vaan niissä on esim. perunaa paloina, herneitä ja lihaa/kalaa.

Vastasin kristinusko.

Vakavammin puhuen, ei Suomessa ole valtionuskontoa eikä pidäkään olla. Usko on hengellistä eikä valtiollista.

Sen sijaan Suomen valtion tulee mielestäni tukea ja vaalia historiallisen valtauskontomme, kristinuskon, perintöä ja siihen liittyvää kulttuuria. Tämä tavoite on huomioitava lainsäädännössä. Myös muita perinteisiä suomalaisia uskontoja, kuten jotain muinaissuomalaista uskoa, valtion pitää huomioida. Uskontoihin pitää suhtautua myönteisesti, ja sananvapaus pitää turvata myös uskontoihin liittyen.

Näitä perinteisiä suomalaisia uskontoja ei tule asettaa vastakkain, vaan ne voivat olla olemassa rinnakkain. Myös muita uskontoja pitää suvaita, mutta valtion tulee tukea perinteisiä suomalaisia.

En vielä mitään, mutta olen jo suunnitellut että aloitan tänä vuonna leipomalla ja syömällä taatelikakun marraskuun loppupuolella ehkä. En viitsi hirveän ajoissa joulujuttuja aloittaa etten sitten kyllästy jo ennen joulua. 

Pitääkö dialyysikone ääntä? Niitähän saa nykyään kotikäyttöönkin. Käyttö kestää kerrallaan useamman tunnin, ja dialyysi suoritetaan useana päivänä viikossa.

Ääni kuulostaa liian säännölliseltä tullakseen kangaspuiden käytöstä. Toisaalta tuo kolme kloksutusta peräkkäin sopisi kangaspuihin...

Kun olin lapsi, perheemme vuokrasi kesäisin pikkumökin järven rannalta metsän keskeltä viikoksi tai pariksi. Mökillä ei ollut sähköjä ja vesikin kannettiin kaivosta. Se oli ihana rauhaisa paikka.

Eräänä aamuna kun minä ja siskoni pyysimme että vanhempamme ehdottaisivat meille jotain tekemistä, isämme keksi hauskan ja jännittävän leikin. Kävimme yhdessä soutuveneellä läheisessä saaressa ja piilotimme sinne aarteen (jonkin pikku lelun tai rihkamakorun) minkä jälkeen piirsimme paperille aarrekartan maamerkkeineen, käärimme kartan rullalle ja suljimme pulloon. Lopuksi laskimme veneestä pullon järveen. Oli jännittävää ajatella että joku joskus ehkä löytää pullon, kartan ja aarteen... Muistan vieläkin kuinka isämme poltti aarrekartan reunoja sytkärillä, että se näyttäisi vanhalta ja mielenkiintoiselta.