Faith
Kommentit
Mummomme puhui elämänfilosofisia asioita meille lapsenlapsille, esim. myönteisen elämänasenteen sekä toivon ja unelmien tärkeydestä. Evakkona ja monenlaisia vaikeuksia kokeneena tällainen ajatusmaailma oli ollut todella tärkeää hänelle ja hän halusi siirtää sen henkisenä perintönä meille.
Kun olin sisarusten ja serkkujen kanssa mummolassa yökylässä ja katselimme kauhuelokuvia, mummomme tuli vähän väliä olohuoneeseen muistuttamaan, että kyseessä on vain elokuva.
Mummolassa oli aina karjalanpiirakoita. Usein myös pullaa, sämpylöitä, pasteijoja, täytekakkua ja kaneliässiä. Mummomme kattoi aina pöydän hienosti liinoineen, servietteineen, usein oli kukkiakin maljakossa.
Mummomme teki maailman parasta kaalilaatikkoa. Sen kanssa oli pöydässä tarjolla paitsi puolukkahilloa, myös erilaisia pikkelsejä. Lihapullat kermakastikkeessa + perunamuusi oli toinen suosikkini.
Ukkimme kuoli ennen kuin kukaan meistä lapsenlapsista syntyi, joten mummolassa oli vain mummo.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Oikeastaan kaikki on nyt hyvin, ja olen onnellinen ja tyytyväinen, kiitos kysymästä. Päivä alkoi liikunnalla, sen jälkeen olen siivonnut. Kohta alan tehdä lempiruokaani. Voin kokonaisvaltaisesti hyvin, ja olen kiitollinen Jumalalle kaikesta.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Teen itse pinaattilettuja ja niiden kanssa lehtikaali-hasselpähkinätäytteen, johon löysin ohjeen sivustolta Anna.fi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Ehkä hänellä on kuitenkin aina ollut rakastavia, välittäviä huoltajia ja muita aikuisia lähellä?
Onko hän optimisti? On tyytyväinen, etteivät asiat ole olleet vielä huonommin? Kiitollisuus on yksi onnellisuuden avaimista.
Onko hänen toimintakykynsä hyvä? Jos hän vain sanoo, että lapsuutensa oli onnellinen ja kaikki on loistavasti, mutta toimintakyky on huono, se saattaa valitettavasti kertoa, että kokemus ja puheet onnellisesta lapsuudesta on jonkinlainen defenssi.
Jos toimintakykykin on hyvä, niin hienoa!
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sadistinen viha, jonka kohteeksi jouduit koulussa, on yksi monista synnin muodoista. Perheväkivalta on toinen. Jouduit kokemaan jo lapsena paljon pahaa muiden ihmisten taholta.
Kyllä tällaisia voi vielä paljon myöhemminkin pysähtyä miettimään ja keskustella asiasta muiden kanssa. Ei se tarkoita, että ei voisi samalla ns. mennä eteenpäin elämässä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/