Faith

Kuuntelen YouTubesta asiantuntijahaastattelua Yhdysvaltojen presidentinvaaleista ja Bidenin jättäytymisestä pois kisasta.

Espanjalaiset paahtavat vaalean leivän ja hierovat siihen tuoretta tomaattia. Lopuksi päälle lorautetaan hieman oliiviöljyä ripotellaan muutama hiutale suolaa.

Aion! Olympialaisissa on kiva tunnelma. Varsinkin yleisurheilulajeissa iltalähetyksissä stadionilta. 

Kiinnijäämisen riski sen sijaan tutkitusti vähentää rikoksia. Kannatankin valvontakameroiden lisäämistä. Passiivista kameravalvontaa, ja joissain ympäristöissä myös aktiivista. Poliisejakin tarvitaan partioimaan silloin tällöin kaduille ja erilaisiin tilaisuuksiin.

Kannatan myös sitä, että väkivalta- ja henkirikoksiin syyllistyneiden yhteiskuntakelpoisuudelle asetetaan tiukemmat kriteerit. Suomessa on ollut tapauksia, että henkirikollinen on useammankin kerran päästetty vapaaksi ja aina uusinut rikoksensa.

Tarinan keskushenkilö kuuluisi johonkin suljettuun yhteisöön, ja olisi joutunut yhteisön muiden jäsenten epäluulojen tai henkisen väkivallan kohteeksi. Yhteisö olisi joko konkreettisesti suljettu, esim. sisäoppilaitos, tai ehkä vielä mieluummin psykologisesti suljettu, esim. jokin outo uskonlahko, josta on vaikeaa irrottautua.

Joka tapauksessa äärimmäistä psykologista jännitettä ja piinaa yhteisö vs. yksilö -asetelmassa. Ehdottomasti kirjoittaisin sen niin, yksilö selviytyisi lopussa, vaikkakin traumatisoituneena.