Faith

Vierailija kirjoitti:

Mieti ap äitiäsi. Hän on ollut sun tuki ja turva 51v, ole sinä sitä hänelle tästä eteenpäin. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että osoitat hänelle pystyväsi elämään hyvää elämää hänen jälkeenkin. Äidin suru on suuri, jos ja todennäköisesti kun hän murehtii, miten selviät hänen kuolemastaan. Siksi hän nytkin lohdutti sinua sanomalla toipuvansa muutamassa päivässä.

Sä selviät kyllä ja olet onnekas, kun sun äidin rakkaus on niin voimakas. Hyvät muistot kantaa.

 

Hyvä huomio. Lisäksi siitä, että näyttää äidille että pärjää ja on tarpeeksi vahva, saattaa tulla sellainen olo, että niinhän minä pärjäänkin.

Uskon että ihmisissä on sisäänrakennettuna kyky selvitä aikuisena vanhojen vanhempiensa kuolemasta. Se voi olla suuri suru ja elämä saattaa muuttua, mutta se on kuitenkin luonnollinen tapahtuma.

Avun hakeminen, esim. vertaistuen, on hyvä idea myös, ettei jää yksin.

Löysin joskus köyhänä opiskelijana kaupan kassojen päädyssä olevasta kuittiroskiksesta kympin setelin. Se oli kuittilapun sisään taitettuna. Joku oli vahingossa laittanut sen kuitin välissä roskiin. En siis mitenkään penkonut roskista vaan se vain sattui silmiin.

Minua lämpö ei ole haitannut, vaikka ensin luulin että uniongelmani johtuvat siitä. Syynä olikin valoisuus. Testasin teippaamalla mustat jätesäkit ikkunoihin pariksi yöksi ja nukuin heti paremmin. Toissa päivänä kävin ostamassa pimennysverhot.

Ei kannata ottaa niin vakavasti sitä mitä ihmiset sanovat baarissa.

Ihan kaunis ajatus, että isovanhempi tai isoisovanhempi olisi suojelusenkelinä. Itse en kuitenkaan usko että ihmisistä tulisi enkeleitä eikä se ole kristinuskoon kuuluva uskomus.

En tiedä. Kyseessä on ehkä ajatusvirhe? Karjalankannas oli silloin Suomea. Evakot eivät siis muuttaneet Suomeen vaan ainoastaan lännemmäs omassa synnyinmaassaan.