Faith

Ehkä 150 grammaa nykyään korkeintaan ja siitäkin määrästä tulee ällöttävä olo. Ostin pari viikkoa sitten reilu 200 gramman pussin ja söin sen kolmessa päivässä. Vain noin kerran pari vuodessa tulee niitä ostettua.

Nuorena pystyin syömään paljon enemmän, mutta kyllä silloinkin tuli ällöttävä olo.

Lihapullat kermakastikkeessa ja perunamuusi, ohessa säilykepunajuuria, suolakurkkua ja puolukkahilloa. 

Ei tietenkään. Jumala on aina ollut olemassa. Jo ennen kuin oli ketään luotua joka olisi uskonut Häneen.

Hakisin kaupasta 400 gramman pussin irtokarkkeja, söisin ne ilman taukoja enkä söisi mitään ruokaa, ja katselisin suomalaisen dokumentin jossa haastateltaisiin asunnottomaksi jääneitä ihmisiä ja kerrottaisiin miten asunnottomaksi saattaa jäädä joskus vaikka eläisi kunnollista elämää ja maksaisi vuokran ajallaan. Sen jälkeen katsoisin dokumentin ihmisistä jotka elävät vakavien sairauksien kanssa ja heidän ensioireistaan.

Karkit koristeina, varsinkin marmeladit.

Voikreemistä moni ei tykkää, mutta minusta sekin on ihan hyvää. 80-luvulla meidän luokka osti opettajallemme eläkkeelle läksiäisiksi marketista tuhdin täytekakun jossa oli päällä kiilteen alla hedelmiä, reunoilla paksulti voikreemiä ja kreemin pinnalla hasselpähkinärouhetta. Oli tosi hyvää. Mutta tuntuu että tuollaiset kakut jäivät sinne 80-luvulle.