Faith

Se kertoo minusta siitä, että onnellinen lapsuus kantaa elämässä eteenpäin, luo haavekuvia ja toivoa, kun maailma aikuisena kolhii.

En oikein tykkää siitä. En tykkää muustakaan Somerjoen tuotannosta liiemmin. Myöskään äitini ei ole koskaan tykännyt. Melkein kaikki muut tykkäävät Somerjoen lauluista (Laivojen lisäksi Tähdet tähdet, Paratiisi yms.), paitsi minä ja äitini.

Katson koko ajan tai harva se hetki maahan, ja heti jos näyttää liukkaalta, kierrän alueen (vaikka lumipenkan kautta tarvittaessa). Ainoastaan kunnolla hiekoitetuilla jalkakäytävillä voi liikkua huoletta. Käytän maiharityyppisiä talvikenkiä, joissa on "pehmeät", uritetut pohjat.

Kaikki ihmiset ovat arvokkaita riippumatta ominaisuuksistaan, teoistaan, varallisuudestaan, saavutuksistaan tai muiden ihmisten mielipiteistä.

Pelkäsin Pelle Hermannin herätyskelloa, joka alkoi aina yhtäkkiä kalkattaa ja samoin kepakkoa, joka alkoi itsestään liikkua ilmassa.

Kerran ajoimme autolla naapurikaupungissa sijaitsevaa, todella jyrkkää ylämäkeä eikä automme päässyt jossain vaiheessa enää eteenpäin. Äitini kuulosti tilanteessa järkyttyneeltä, ja vanhempamme totesivat sen olevan "paha paikka". Siitä lähtien minä ja siskoni aina osoitimme alueen maamerkkejä auton ikkunasta, että tuolla on se Paha Paikka, ja vanhempamme joutuivat vakuuttelemaan, ettemme mene sinne.

Yksi erikoisimmista pelon kohteista oli Riki Sorsan laulu Muuttohaukka. Siinä oli minusta pelottavia sanoja, kuten ahtola, harmajainen ja koillinen, ja muutenkin laulussa oli ahdistava tunnelma ehkä siksi, että siinä aikuinen ilmaisee ymmärtämättömyyttään ja luonnon karuutta, toivottomuutta.

Savulohipiirakka, porkkanakakku ja suklaakuorrutteinen täytekakku ovat minusta parhaat ja niitä itse ostaisin todennäköisimmin.