Faith

Teen lasagnea.

Sain idean ja mieliteon täällä aiemmin päivällä olleesta ketjusta. Kerran täällä oli voileipäkakku-aiheinen ketju, ja sen takia jouduin tekemään samana iltana voileipäkakun, ihan vain itselleni :)

Minulla on omituinen viha-rakkaussuhde siirtolapuutarhamökkeihin. Niissä on jotain ihanan romanttista, salaperäistä ja jännittävää, mutta se toisten ihmisten läheisyys, tarkat säännöt ja jatkuva naapuriyhteistyö (näin kuvittelisin; minulla ei ole mitään kokemusta siirtolapuutarhaelämästä) olisi ahdistavaa, koska olen ujo introvertti ja yksityisyyttä arvostava.

Jännittävyys ehkä tulee juuri siitä ristiriidasta, että on todella vahvaa yhteisöelämää ympärillä, mutta silti oma pieni kasvillisuuden ympäröimä puutarhatilkku sekä mökki, johon kellään muulla ei ole mitään asiaa. Tykkään myös siitä, että puutarhaidylli kätkeytyy urbaaniin ympäristöön, ja sinne voi hetken mielijohteesta vaikka pyöräillä kesäiltana...

Todella kalliitahan nuo ovat.

Ryhdyin Avon-kosmetiikkafirman tiiminvetäjäksi. Kävi ilmi, että palkka maksetaan meikkeinä. En pystynyt maksamaan vuokraa enkä laskuja, mutta sain kotiin isoja laatikoita luomiväripaletteja, parfyymejä yms. Ajattelin, miten ikinä saatoin suostua tällaiseen diiliin. Heh.

Missikisat "kauneuskilpailuina" pitäisi lopettaa, koska ne esittävät kauneuden ulkoisena ominaisuutena ja siten vahvistavat pinnallista ja haureellista kulttuuria.

Menisin sekä ruokaostoksille että apteekkiin. Ymmärtääkseni on niin, että jos jostain ravintoaineesta on puutosta jo siinä määrin, että se on nähtävissä verikokeessa, puutoksen pystyy nopeimmin korjaamaan isoilla annoksilla, mikä on helpompaa pillereillä kuin ruoalla. Varmaan tämä on ravintoainekohtaista, ja joissain vitamiineissa yms. täytyy olla tarkkana, ettei tule yliannosta.