Faith

Lempitäytekakkuni on unelmakakku, jossa täytteenä on mokkakermahyytelöä.

Elämä kotona, perheen parissa, oli hyvää? Minäkin olen kaihoten muistellut tavallista arkea kotona yläasteaikoina, 90-luvulla.

Oli mukavaa aina tulla iltapäivisin koulusta kotiin, hätistellä pikkusisaruksia jaloista, katsella perheen kanssa elokuvia, syödä yhdessä pöydän ääressä, keskustella ja kiistellä, kirjoitella päiväkirjaa ja kuunnella musiikkia omassa huoneessa, odottaa viikonloppua.

Aika ihan varmasti kultaa muistoja, koska minulla oli tuolloin usein turhauttavaa, ärsyttävää jne.

Koulun hoitaisin nyt toisella tavalla. Minuakin kiusattiin, ja nyt osaisin suhtautua siihen paremmin. Toisaalta jos saisin valita, en eläisi menneisyyttä uudelleen, koska uskon kaikella olevan tarkoituksensa.

Se että muistelen noita aikoja kaihoten on silkkaa nostalgiaa ja sitä, että olen alkanut enemmän arvostaa joitain asioita, joita silloin pidin selviöinä.

Kannatan myös tuota tapas-tyyppistä tarjoilua eli tarjolle erilaisia pieniä syötäviä: cocktail-lihapyöryköitä, falafel-pyöryköitä, laktoositonta tsatsiki-dippiä, hedelmä- ja vihanneslohkoja, juustoja, suolakeksejä, pähkinöitä.

Jokainen voi syödä jotain.

Minullekin tuli heti mieleen Aslak. Myös Asser ja Iisak sopisivat tuohon nimirimpsuun.

Unien perusteella ei kannata noin suurta valintaa tehdä.

Ymmärtääkseni unilla on kyllä merkitystä, ne kertovat näkijänsä toiveista ja peloista arkielämän havainnoista ja kokemuksista koostettujen symbolisten tarinoiden välityksellä, mutta eivät ne anna vastauksia kysymyksiin.

Se että näet toisesta miehestä unia ja toisesta et, saattaa vain kertoa siitä, että ensin mainittuun sinulla on psykologisesti kompleksisempi suhde, mikä on kertomasikin perusteella todennäköistä.