Faith

Vierailija kirjoitti:

Muistan Mona-Liisan lapsuudestani urheilupiireistä. Hän oli todella kiltti minulle ujolle tytölle jota kukaan ei oikein huolinut seuraansa. Hän oli suosittu siskonsa kanssa, joka hänkin oli mukava mutta Mona-Liisa aina otti minut juttuun mukaan ja suhtautui avoimesti minuun outolintuun.

Rauha Mona-Liisalle. Sen hän ansaitsee.

Koskettava muisto Mona-Liisasta, kertoo siitä että hän oli hyväsydäminen.

Levätköön rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Ei mekään miljonäärejä olla mutta hyvätuloisia kumpikin. Niin voidaan auttaa myös taloudellisesti. Ja sovittu että lapsi on yhteinen. Saa olla aina meillä kun nainen haluaa. Ja toivon että hän löytäisi oman miehen. Löytääkin varmasti. Siihen asti hyväksyn että hoitaa tarpeensa mieheni kanssa. Meille ei ikinä tule eroa.ap

Se on hyvä, ettet halua eroa, mutta mitä tarkoittaa että toinen nainen "hoitaa tarpeensa miehesi kanssa"? Jos siis heillä suhde jatkuu, niin se on väärin. Vääryyden hyväksymisessä ei ole mitään suurisydämistä ja hienoa, vaan vääryyden hyväksyminenkin on väärin.

Se taas on hyvä, jos mies on katunut ja lopettanut suhteen ja olet antanut hänelle anteeksi sekä haluatte kaikki lapselle parasta.

Ihan hyvä että mahdollisia fyysisiä syitä tutkitaan verikokein, niin kannattaa aina tehdä jos itsestä tuntuu, että jotain voisi olla pielessä, mutta kyllä tuo minustakin kuulostaa parisuhdeongelmalta. Ei mikään ihme, jos olo tuntuu huonolta ja voimattomalta, jos ymmärrys kumppanin kanssa on lähes olematon.

Jos tuntuu, että yhteistä kieltä ei ole, pariterapia saattaisi olla hyvä idea.

Uskotko, kun puolisosi sanoo, että hän ei halua sinulle pahaa ja että hän tukee sinua? Uskotko että hän on vilpitön?

Sanoisin myös, että laiminlyövä. Turvattomuus on erityisen pelottavaa ja traumatisoivaa lapselle.

En mieti omaa kuolemaani melkein koskaan enkä pelkää sitä.

"Filosofisesti", yleisellä tasolla olen ajatellut kuolemaa, etsinyt siitä tietoa (sekä lääketieteellistä että vainajan läheisten ja hoitajien kokemustietoa) ja katsonut elokuvia ja dokumentteja, jotka käsittelevät kuolemaa.

Kuoleman ajatukseen ja kuvastoon liittyy joitain pelottavia ja ahdistavia elementtejä. Pelottavia elementtejä siihen tuo mm. se, että se on niin vaiettu asia, vaikka se on luonnollinen ja koskettaa meitä kaikkia. Ihmiset eivät mielellään puhu kuolemasta. Ruumiin kuoleman rumuus (se hajoamisprosessi) ilman muuta tuo siihen niitä ahdistavia, pelottavia elementtejä.