Faith

Olen jo monta vuotta käyttänyt säännöllisesti monivitamiinia ja D-vitamiinia (100mcg). Pari kertaa vuodessa otan kahden kuukauden kuurin biotiinia.

"Prisma-perheestä" minulle tulee mieleen tavallinen, suunnilleen keskiluokkainen lapsiperhe, joka elää rutiinimaista elämää (työ, koulu, harrastukset) ja joka hoitaa ostokset kätevästi automarketeissa; perhe muodostaa ennakoitavissa olevan kuluttajayksikön mm. siksi että perheen lapset /nuoret kiinnostuvat ja haluavat uutuustuotteita, koska kavereillakin on, ja yleensä perheen vanhemmatkin haluavat ylläpitää samaa elintasoa kuin naapurusto.

Oma lapsuudenperheeni ei ollut täysin "prisma-perhe", mutta joitain elementtejä siitä meilläkin oli. Se oli enimmäkseen turvallista ja mukavaa elämää.

Pystyn, mutta se tuntuu minusta ikävältä. Syön yleensä niin paljon kuin haluan.

Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että syö liikaa. Nuorempana saatoin joskus syödä yhtä kyytiä niin paljon karkkia, että tuli huono olo. Nyt en enää vuosiin ole tehnyt niin, vaan pysähdyn kuulostelemaan, miltä tuntuu ja lopetan, kun vielä on hyvä olo.

Yleensä ostan esim. suklaata tai muuta herkkua vain sen verran, minkä aion samana päivänä syödä. Minulla ei ole kaapissa herkkuja. Tämä on lapsuudenkodista peritty tapa: meillä ei ollut koskaan kaapissa mitään sokeriherkkuja, vaan jos joskus kaupasta tuotiin jotain keksejä, karkkeja tms., ne jaettiin ja syötiin heti ruoan jälkeen pois.

Mielenkiintoinen tarina, hyvät hahmot.

Stressaantunut valokuvamalli matkustaa sivistyksen keskeltä pohjoiseen, keskelle ei mitään. Tarkoituksena on rentoutua koskemattomassa luonnossa, mutta samassa paketissa tulee myös yhteiskuntamurroksen jälkeen seudulle jääneet ihmiset, joita sivistys ei ole päässyt "turmelemaan".

Elokuvassa on parasta todella överit henkilöhahmot.

HS:n nainen puhui sekä älykkyydestä että intellektuaalisuudesta. Ne ovat kaksi eri asiaa, vaikka luultavasti korreloivat keskenään jonkin verran.

Intellektuaalisuus tarkoittaa "älyllisyyttä, älyllisperäistä" (Sivistyssanakirja).

Ymmärrän tuon erittelevyydeksi, perusteelliseksi ajatteluksi, pyrkimykseksi ymmärtää ilmiöiden syitä, taipumukseksi kyseenalaistaa käsityksiä jne. Ehkä se on myös kielellisyyttä, koska em. pyrkimykset ovat semanttisia.

Älyllinen ihminen on varmaan usein keskustelullinen eli hänelle mielekäs tapa hakea yhteyttä toiseen ihmiseen on syvällinen keskustelu.

On ihmisiä, joilla on korkea älykkyys (eli saisivat korkeat pisteet Mensa-testistä tms.), mutta jotka eivät ole intellektuaalisia ainakaan vuorovaikutustyyliltään.