Faith

Tomaatti tai sipuli. 

Tomaatti on ihanan mehukasta ja raikasta, ja monet tomaattiruoat kuuluvat lempiruokiini. Sipuli taas tekee monista ruoista paremman makuisia.

Muulloin ei ole väliä muulla kuin pyyhkeiden puhtaudella, mutta juhlissa laittaisin itse mieluiten sävy sävyyn olevat käsipyyhkeet, ja parhaimmat mitä löytyy. Uusia en sitä varten ostaisi, mutta pesisin ne parhaimmat. 

Muiden luona vieraana ollessani en kyllä kiinnittäisi pyyhkeiden ulkonäköön / samanlaisuuteen huomiota. Eli en usko sen olevan yleinen juttu.

Maitokahvin varmaankin. Ananaslimsa olisi seuraava valinta.

Jos on ollut huonoja kokemuksia ihmisistä ja yhteisöistä, tuollainen kuvitelma voi ehkä olla seurauksena?

Lähtökohtaisesti ihmiset suhtautuvat aika välinpitämättömästi tuntemattomiin ihmisiin. Tietoisuus ei yksinkertaisesti riitä muuhun. Ehkä välinpitämättömyyden saattaa joskus tulkita inhoamiseksi?

Vai minkälaisten kokemusten ja tapahtumien perusteella olet päätellyt, että kuvittelet "kaikkien ihmisten" inhoavan sinua? Ovatko kaikki ihmiset sanoneet sinulle jotain ikävää (tuskin) vai ovatko kaikki kohtaamisesi tuntemattomien kanssa aina olleet kielteisiä?

Joitain vuosia sitten luin tutkimuksia, joiden mukaan paasto (tai kalorirajoitus) vaikuttaa suotuisasti rottien tulehdukselliseen aivosairauteen. Paasto lisäsi neuroneiden uusiutumista ja paransi rottien kognitiivista suoriutumista. 

MS-tautia sairastavana innostuin heti kokeilemaan. Päätin pitää nestepaaston: vettä, tuoremehua ja tarvittaessa lihalientä kerran vuorokaudessa. Radikaali kalorivaje. Tarkoitukseni oli muistaakseni jatkaa viisi vuorokautta ainakin.

Kaksi ensimmäistä vuorokautta meni ruumiillisesti hyvin, mutta henkisesti olin levoton, koska kärsin aalloittain nälästä. Ajattelin ruokaa, katselin videoita ruoasta ja lähettelin kavereilleni ruoka-aiheisia viestejä.

Kolmas vuorokausi oli ihana. Ruumiillisesti oli hyvä ja kaikin puolin optimaalinen ja rento olo, joskin vaistosin, etten pystyisi tekemään mitään raskasta. Henkisestikin olo oli hyvä: en enää tuntenut nälkää enkä ajatellut ruokaa ollenkaan. Olin hyväntuulinen ja rauhallinen.

Neljännen vuorokauden aamuna heräsin heikotukseen: sydän hakkasi, olin hengästynyt, oli lievää pahoinvointia ja vapinaa. Päätin että jos olo ei kunnolla kohene mehulla ja lihaliemellä, murran paaston. Ja niin kävi. Olin onneksi ostanut paaston murtamista varten hedelmiä ja keittoja kotiin.

On mahdotonta arvioida, oliko tuosta reilun kolmen vuorokauden paastosta terveydellistä hyötyä. MS-tautini on ollut hyvässä tilassa muutenkin jo vuosia sitä ennen ja sen jälkeen. 

Olen paastonnut muutenkin silloin tällöin, mutta lyhyempiä jaksoja ja/tai lievemmällä kalorivajeella. Tulen varmaan kokeilemaan tuollaista radikaalimpaa vielä uudestaan.