Faith

Vuoden 2006 uudelleenfilmatisointi kauhuklassikosta Omen oli muuten ihan hyvä, mutta Mia Farrow oli liian kiltin näköinen Mrs Baylockiksi. Billie Whitelaw oli upea roolissaan paholaiselle omistautuneena lapsenvahtina.

Kriisipsykologi Salli Saaren, pari muuta psykologia / terapeuttia, esim. Tommy Hellstenin ja traumapsykologi Soili Poijulan sekä ehkä kirjailija Leena Krohnin (joka on vakiovieraani tällaisissa ketjuissa). Keskustelisimme ihmismielestä, traumoista ja selviytymisestä.

Katsoin tänään australialaisen elokuvan Lasti (Cargo), joka oli yllättävän hyvä ja koskettava. En yleensä välitä zombie outbreak -elokuvista, mutta katsoin tämän hyvien arvioiden takia. Elokuvan tunnelma on masentava ymmärrettävästi, mutta tarinassa on toivonkipinä. Ensimmäinen zombie-elokuva, joka saanut minut liikuttumaan kyyneliin.

Erinomaisuuteen pyrkiminen, siis siinä merkityksessä, että pyrkii parempaan osaamiseen ja olemaan parempi ihminen moraalisesti on ihan hyvä pyrkimys minusta, mutta ei siitä motiivista, että haluaa päästä eroon keskinkertaisuudesta.

"Keskinkertaisuus" on sitä paitsi huono sana kuvailemaan ihmistä, kun jokainen ihminen on ainutlaatuinen geneettisesti ja kokemusten muokkaamana.

Siistissä kodissa on mukavampaa, on parempi mieli. Siistissä kodissa voi laittaa jotain kaunista esille, esim. kynttilöitä palamaan. Sotkuisessa kodissa ei oikein viitsi...