Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Faith

Kommentit

3/55 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Empatia on --- kykyä todella aidosti tuntea toisen tunteita" "Empaattinen ihminen ikään kuin astuu toisen ihmisen asemaan ja kokee maailman hänen tietoisuutensa ja tunteittensa kautta."

Nuo kohdat tekstissä on ehkä liioittelevasti muotoiltu, vaikka selityksen empatian ja sympatian erosta allekirjoitankin.

Olen itse empaattinen, mutta en usko, että niinä hetkinä "koen maailman toisen ihmisen tietoisuuden ja tunteiden kautta". Se että minulle tulee toisen ihmisen itkiessä kyyneleet silmiin ja että toisen nauru tarttuu minuun ei ole hänen tunteidensa tuntemista, vaan sitä että minulle tulee saman kaltaisia tunteita. 

Jos olettaa kykenevänsä kokemaan maailman toisen ihmisen tietoisuuden kautta, saattaa lakata kuuntelemasta. Eli jos olettaa jo tietävänsä, ei enää kuuntele mitä toinen sanoo. Mm. siksi on tärkeää ymmärtää toisen tunteiden/kokemusten ja omien tunteiden/kokemusten ero.

115/147 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin, ja tietysti parhaimmat eli elokuvista Psykon soundtrack ja sarjoista Twin Peaksin.

Twin Peaksissä jo se yksinkertainen monotoninen syntikkaääni monien kohtausten taustalla on vaikuttava, tunnuskappaleista (sekä alku- että lopputunnus) puhumattakaan. 

5/5 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minuakin syvä avomeri pelottaa. Ei kuitenkaan niin paljon, että se estäisi minua menemästä laivaristeilylle. Jostain syystä oikein haluan mennä katselemaan ja kauhistelemaan kannelle sillä hetkellä, kun alus on keskellä merta eikä maata ole näkyvissä ollenkaan... Joten mistään vakavasta kammosta minulla ei ole kyse.

Jos on luvassa voimakasta merenkäyntiä, niin silloin en välttämättä uskaltaisi mennä. Estonian onnettomuudesta lukeminen ja sen ajatteleminen vaikuttaa minullakin tähän.

21/28 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Shaali tai poncho?

18/235 |
27.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olin lähdössä kouluun aamulla, olin teini. Huomenta Suomi -lähetys pyöri olohuoneen tv:ssä, ja siinä kerrottiin tapahtuneesta. Koulussa kaikki puhuivat Estoniasta.

Pidin Estonian onnettomuutta toki jo silloin kauheana, mutta vasta aikuisena luettuani siitä artikkeleita yms. tajusin, miten järkyttävä tapahtuma se olikaan. Ne olouhteet olivat niin hirveät: pimeä myrskyinen syysyö avomerellä, laivan käsittämättömän nopea uppoaminen, yli 800 sadan ihmisen toivottomat yritykset pelastautua.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.