Faith

Kissat nauttivat elämästä enemmän, kun saavat kulkea vapaana luonnossa, kunhan niillä on varma pääsy kodin lämpöön ja ruoan äärelle. Näin ovat myös asiantuntijat sanoneet.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sisäkissa kärsisi tai että sen elämä olisi huonoa.

Joskus käy niin, että vapaana kulkeva kissa jää auton alle. Se kuuluu vapaan elämän riskeihin.

Vierailija kirjoitti:

Summa summarum: Itsekkyydellä selviää parhaiten.

Joissain tilanteissa itsekkyydellä selviää hengissä suuremmalla todennäköisyydellä, toisenlaisissa tilanteissa taas suurempaan selviytymisprosenttiin päästään, jos tehdään yhteistyötä ja jopa ensisijaistetaan heikoimpien avuntarve.

Uskoisin, että rauhanomaisin ja pitkällä aikavälillä turvallisin ja menestyvin yhteiskunta tässä maailmassa on sellainen, jossa tehdään yhteistyötä, autetaan toisiaan ja huolehditaan itseään heikommista.

"En potkaissut lujaa, mutta se riitti. Otteet, joilla minusta tartuttiin, olivat hentoja." (IL)

:'( 

Rankin juttu, jonka olen Estoniasta lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kukaan nainen ei ole ansainnut kauniita kasvoja ja kroppaa, eikä kukaan komea mies ole ansainnut komeita kasvoja, pituutta, leveitä hartioita jne.

Ihmisiä luontaisesti vituttaa epäoikeudenmukaisuus eli se, että joku saa syntyjään etuja joiden eteen hän ei ole tehnyt mitään. Ne on vain annettu hänelle jostain "ylhäältä" ilmaisena lahjana.

Ei se tarkoita että halveksutaan, vaan se ottaa pattiin.

 

Mutta samahan koskee esim. matemaattista lahjakkuutta. Sitä joko on tai ei ole. Se on ylhäältä annettu. Jos omat aivot ei ole tällä lahjalla suotu, voi olla erittäin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta tulla matematiikan professoriksi vaikka olisi kuinka ahkera. 

Ja kyllä halveksutaan, ihan suoraan. 

Kyllä matematiikan professoriksi päätyminen ja siinä asemassa työskenteleminen silti edellyttää vaivannäköä enemmän kuin valokuvamalliksi / Insta-malliksi päätyminen ja työskenteleminen yleensä. Ei ole kokemusta kummastakaan, mutta oletan näin.

Mutta hyvä pointti tuo mitä Ukko36 kirjoitti. Joissain tapauksissa viehättävä ulkonäkö on edellyttänyt paljonkin vaivannäköä ja itsekuria. 

En itse halveksi viehättävän ulkonäön hyödyntämistä esim. vaatemallina. Ulkonäön varaan ei minusta kuitenkaan pitäisi laskea mitään tärkeää tai rakentaa ihmissuhteita, koska ulkonäkö on vain pintaa.

Ap:n kysymykseen vielä sellainen ajatus, että ehkä halveksinta liittyy sen tiedostamiseen, että joskus viehättävää ulkonäköä käytetään harhaanjohtamiseen. Ihminen on niin visuaalinen olento, että ollaan taipuvaisia ihastumaan kauniin näköisiin juttuihin (esineisiin ja ihmisiin) ja kuvittelemaan niille hyviä ominaisuuksia ja seuraamaan niitä, vaikkeivät ne ominaisuudet olisi totta. Mm. markkinoinnissa käytetään hyväksi sitä, että ihminen on "sucker for images".

Vierailija kirjoitti:

Kun Titanicista tehtiin elokuva, itse onnettomuuden aikana eläneitä oli elossa vain hyvin vähän. Nyt mainitsemasi kolme maata ovat täynnä ihmisiä, joille aihe on äärimmäisen herkkä ja arka ja heille olisi kammottava tilanne nähdä läheisensä kohtalo viihteellistettynä.

On minustakin parempi, ettei siitä tehdä suurelokuvaa. Tapahtuma on liian tuore ja traumaattinen. Olisi varmaan ahdistavaa selvinneille ja omaisensa menettäneille, jos Estonian tapahtumista muodostettaisiin fiktiivinen tarina henkilöhahmoineen, media kohisisi elokuvasta pitkän aikaa, hyvää tarkoittavat ihmiset ottaisivat yhteyttä ja vuodattaisivat myötätuntemustaan, esittäisivät kysymyksiä ja arvailuja hahmojen henkilöllisyyksistä.