Faith

Aiempina vuosikymmeninä sillä tarkoitettiin sitä, että tietynlaista syrjintää kokeneet yksilöt liittyivät yhteen sosiaaliseksi ryhmäksi, organisoitui poliittisesti ja järjesti marsseja, teki itsensä näkyväksi ja tiedotti kokemastaan syrjinnästä, pyrki muuttamaan käsityksiä ja vaati parannuksia asemaansa.

Nykyään sanalla voimaantuminen viitataan eniten siihen, että yksilö uskaltaa omassa elämässään tehdä tekoja, joilla hän uhmaa vallitsevia käsityksiä siitä mikä on suotavaa. Esim. reilusti ylipainoinen menee rannalle bikineissä, vaikka olettaa / tietää saavansa kummastelevia katseita tai jopa kommentteja tuntemattomilta. Häpeän ylittäminen on ymmärtääkseni se voimaannuttava kokemus.

Joillain ihmisillä "intuitiivinen syöminen" toimii, joillain ei. Olen itse ollut aina hoikka ja syönyt mitä tekee mieli; minun ei vain tee mieli epäterveellisiä herkkuja energiantarpeeni ylittäviä määriä useita päiviä putkeen.

Sen sijaan saatan jonain päivänä syödä todella paljon herkkuja, mutta pari seuraavaa päivää tekee mieli syödä selkeästi vähemmän, minkä loputulos on, että viikon jaksolla ravinnosta saatu energiasaldo on tasapainossa ja vastaa kulutustani.

Olen alkanut ajatella, että kyse on automaattisesta sisäisestä säätelymekanismista, jonka yksi osa on nälän ja kylläisyyden tunnetta säätelevät aivojen välittäjäaineet. 

Pelkäätkö vain flunssaa? Sehän on normaalisti harmiton ja ohimenevä sairaus. Jokainen saa flunssan joskus. Vai ajatteletko että pelkäisit oireiden johtuvan koronatartunnasta?

Koeta ohjata keskittymisesi johonkin muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Säälin erityisesti niitä opiskelijoita, jotka asuu solussa epämieluisien kämppisten kanssa. Koitapa jaksaa elämää kotiin lukkiutuneena, kun oman huoneen seinän takana mölytään jatkuvasti, vessa on usein vetämättä, keittiön pinnat törkyisiä, jääkaapissa ei voi säilyttää ruokaa kun joku syö sen kuitenkin ja yhteisten tilojen lattioilla lojuu muiden likaisia alkkareita. 

Totta. Vaikka etsisi omaa asuntoa, sitä ei välttämättä saa tarpeeksi läheltä yliopistoa kovin nopeasti. Varmaan moni on palannut lapsuudenkotiinsa etäopiskelemaan.

En osaa leipomoa mainita, mutta olen silloin tällöin saanut sattumalta runebergintortun, joka on mausta päätellen kostutettu punssilla ja jossa ei ole karvasmantelin makua, ainakaan voimakasta. Ne ovat olleet parhaita. Itse saa tehtyä juuri oikeanlaisia.

En inhoa karvasmantelin makua, mutta monesti sitä on liikaa.