Faith

Olen vähän päälle 40 enkä vielä ole alkanut kokea rapistumista, mutta ajattelen vanhenemista oikeastaan viikoittain ja yritän vahvistaa oikeanlaista suhtautumista siihen, että olisin valmis sitten kun se kohdallani alkaa tuntua.

Henkisesti vointi voi olla parempi keski-iässä kuin nuorena, jos on esim. katsomuksellisesti vakaampi.

Ikääntymisen myötä voimia alkaa olla vähemmän. Ehkä sitten ei enää edes huvita tehdä ja mennä niin paljon kuin nuorena? Eli ehkä vanhenemisen myötä on ihan tyytyväinen hitaampaan, yksinkertaisempaan elämään?

Vanhetessa kognitiiviset kyvytkin saattavat rapistua hieman. Kuulostaa pahalta, mutta toisaalta siinä voi olla se hyvä puoli, ettei enää ole niin kriittinen, omaksuu luontaisesti rennoman suhtautumisen. Kaikille ei käy näin, vaan tämä riippuu mm. temperamentista ja elämänasenteesta.

On, lukemattomia kertoja, kun olen esim. rukoillut oman ja läheisteni sairauksista parantumisen puolesta Jeesuksen nimessä. Jotkut tilanteet ovat olleet sellaisia, että tilastollisesti ennuste on ollut todella huono, mutta kaikki on mennyt hyvin, ja on ollut ihan ihmeellistä seurata, miten kaikki järjestyy paremmin kuin osasi edes parhaassa tapauksessa odottaa.

Uskon kyllä niin, että Jumala vastaa uskovaisten rukouksiin aina, vaikkei saisi Häneltä juuri sitä vastausta, jota on pyytänyt. Eli uskon että kaikella on tarkoituksensa Jumalan suunnitelmassa. 

Ala tehdä kävelylenkkejä hiljaisilla reiteillä samalla musiikkia kuulokkeista kuunnellen.

Lapsena 80-luvun puolivälissä näin koulumatkakiusaamisesta kertovan kotimaisen lastenelokuvan Kalpeat naamat (1978). Se teki vaikutuksen.

Joskus 12-vuotiaana katsoin perheeni kanssa Hitchcockin elokuvan Vertigo, jonka loppu järkytti minua ja ajattelin elokuvaa pitkään. Se on edelleen lempielokuvani. 

Aiempina vuosikymmeninä sillä tarkoitettiin sitä, että tietynlaista syrjintää kokeneet yksilöt liittyivät yhteen sosiaaliseksi ryhmäksi, organisoitui poliittisesti ja järjesti marsseja, teki itsensä näkyväksi ja tiedotti kokemastaan syrjinnästä, pyrki muuttamaan käsityksiä ja vaati parannuksia asemaansa.

Nykyään sanalla voimaantuminen viitataan eniten siihen, että yksilö uskaltaa omassa elämässään tehdä tekoja, joilla hän uhmaa vallitsevia käsityksiä siitä mikä on suotavaa. Esim. reilusti ylipainoinen menee rannalle bikineissä, vaikka olettaa / tietää saavansa kummastelevia katseita tai jopa kommentteja tuntemattomilta. Häpeän ylittäminen on ymmärtääkseni se voimaannuttava kokemus.