Faith

Nykyisin vallalla olevassa liberaalissa ideologiassa on järjettömyyksiä, joista puhutaan mediassa kuin ne olisivat jotain normaalia. Jossain määrin opit taitavat kuulua jo koulujen opetusohjelmaankin.

Esim. sellaiset biologiset perusasiat kuin sukupuoli ja siten äitiys ja isyys on ideologisista syistä problematisoitu. On transsukupuolisuutta, gender-ideologiaa, muunsukupuolisuutta, raskaana olevia isiä yms.

Ihan varmasti tuollainen hämmentää. 

Valitsen yleensä ruoan, jonka aineksista voin päätellä, että varmasti tykkään siitä. En siis lähde kokeilemaan jotain uutta ja erikoista. Olisi kauheaa jos ravintolassa tulisi tilanneeksi ruoan josta ei tykkääkään. Käyn ravintolassa vain harvoin.

Yksi vaihtoehto on kirjoittaa korttiin lainaus, pari säettä, kauniin joululaulun sanoista.

On se kaunis laulu, sekä sävel että suomennetut sanat.

Lauluhan on Topeliuksen kirjoittama, ja sanat ovat alun perin ruotsinkieliset. Suomenkielisessä käännöksessä lauletaan Suomesta ("on armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa"), mutta alkuperäisessä lauletaan vain Pohjolasta ja isänmaasta (Nord, fädernesland).

Calebin hahmo oli epärealistinen. Hän muka rakastui Avaan, jonka tiesi olevan pelkkä robotti. Ja hän rakastui siihen alle viikon yksinkertaisen jutustelun jälkeen niin paljon, että oli valmis ottamaan valtavan riskin ja heittämään kaiken menemään. Calebin hahmo esitettiinkin kyllä alusta lähtien hieman hönttinä, mutta se ei riitä selittämään hänen toimintaansa.

Nathanista en elokuvan alkupuolella tykännyt yhtään, mutta lopussa aloin vähän symppaamaan häntä, koska hän kuitenkin ymmärsi, että Ava ja Kyoko olivat pelkkiä robotteja. Hänen virheensä tietenkin oli se, että hän alun perin oli suuruudenhulluudessaan rakentanut ne. Lopussa hänen omat luomuksensa tap poivat hänet.

Ava-robotti jätti höntin Calebinkin ku olemaan.

Ava ei ollut pahis vaan kone.

Elokuva sopii varoittavaksi tarinaksi.