Faith

On paljon niitä jotka viettävät joulun yksin, tahtomattaan tai omasta tahdostaan, kuten ketjusta huomaa.

Kuulun itse niihin ap:n sanoin sulkeutuneisiin kerrostaloasukkaisiin jotka lähtevät jouluksi pois, vaikka muuten elävät omissa oloissaan. Vietän joulut lapsuudenperheeni kanssa.

Täällä on aika paljon myös asiallisia keskusteluja. Nytkin tuossa näkyy otsikkoja koskien esim. joululahjaideoita, yliopisto-opintoja, lempikonvehteja, sydänsurua, terveyshuolta.

Aiheiltaan asiallisissakin ketjuissa on yleensä joukossa asiattomia kommentteja, mutta se kuuluu netin todellisuuteen ja niihin oppii olemaan kiinnittämättä huomiota.

Tämän palstan paras ominaisuus on laaja aiheiden kirjo ja nopeatempoisuus eli paljon keskustelijoita. 

Puhut kuin olisit jo päättänyt, että niin tulee tapahtumaan. Ota sen sijaan asenne, että taistelet mielitekoa vastaan. Ajattele miten hyvä mieli siitä tulee, kun onnistut. Kauaa ei suklaata tarvitse odottaa, jouluaatto on jo ovella.

Faith kirjoitti:

Aamulla oli joulujumalanpalvelus kirkossa, jonne käveltiin jonossa luokittain. Siellä laulettiin musiikkiluokista koostetun kuoron johdolla jouluvirsiä. 

Sen jälkeen oli koulun joulujuhla yleensä kaupungintalon juhlasalissa. Salin katsomo oli iso, joten myös oppilaiden vanhemmat saivat tulla. 

Siellä oli esiintymislava, jolla esitettiin mm. joulukuvaelma (siis Matteuksen evankeliumin tapahtumat Bethlemissä), tiernapojat, muita jouluaiheisia esityksiä ja näytelmiä, paljon yhteislauluja, sekä kristillisiä että tonttulauluja. Meidän koulun joulujuhlissa toteutui se vapauden ja suvaitsevuuden ihanne, että kaikenlaiset perinteet ja aiheet olivat yhdessä juhlassa eikä kukaan valittanut (ainakaan tietääkseni). Tämä oli 1980-luvun loppupuolella.

Juhlan jälkeen käveltiin koululle ja omiin luokkiin, jossa opettaja jakoi todistukset ja joulupussit, joissa oli esim. enkelipaperiin käärittyjä suklaakarkkeja ja piparkakkuja. Monet oppilaat olivat tuoneet opettajalle joulukortin tai -kukan, joten kaikkialla koulussa tuoksui hyasintilta. 

Ihania muistoja.

* siis Luukkaan evankeliumin

Aamulla oli joulujumalanpalvelus kirkossa, jonne käveltiin jonossa luokittain. Siellä laulettiin musiikkiluokista koostetun kuoron johdolla jouluvirsiä. 

Sen jälkeen oli koulun joulujuhla yleensä kaupungintalon juhlasalissa. Salin katsomo oli iso, joten myös oppilaiden vanhemmat saivat tulla. 

Siellä oli esiintymislava, jolla esitettiin mm. joulukuvaelma (siis Matteuksen evankeliumin tapahtumat Bethlemissä), tiernapojat, muita jouluaiheisia esityksiä ja näytelmiä, paljon yhteislauluja, sekä kristillisiä että tonttulauluja. Meidän koulun joulujuhlissa toteutui se vapauden ja suvaitsevuuden ihanne, että kaikenlaiset perinteet ja aiheet olivat yhdessä juhlassa eikä kukaan valittanut (ainakaan tietääkseni). Tämä oli 1980-luvun loppupuolella.

Juhlan jälkeen käveltiin koululle ja omiin luokkiin, jossa opettaja jakoi todistukset ja joulupussit, joissa oli esim. enkelipaperiin käärittyjä suklaakarkkeja ja piparkakkuja. Monet oppilaat olivat tuoneet opettajalle joulukortin tai -kukan, joten kaikkialla koulussa tuoksui hyasintilta. 

Ihania muistoja.