Faith

Kuulostaa hyvältä. Määrät kannattaa pitää vähäisinä. 

Olin lapsena valtavan perso makealle, mutta vanhempani olivat tarkkoja siinä ettei ole jatkuvaa pääsyä makeaan. Meillä ei pidetty makeaa kotona, ei esim. leivottu makeita leivonnaisia kuin jouluksi ja synttäreille. Joskus ihan itkin ja vaikeroin kun ei ollut mitään makeaa saatavilla, mutta vanhempani pysyivät tiukkoina. Meillä oli karkkipäivä, mutta silloinkin määrät olivat pieniä verrattuna esim. moniin naapuruston lapsiin. Jos sukulaiset kylään tullessaan toivat karkkia, ne sai syödä heti eli ei tarvinnut säästää karkkipäivään. Joustoakin siis oli, mutta määrät olivat pieniä.

Olen kiitollinen vanhemmilleni että he eivät antaneet periksi. Minä ja sisarukseni olemme kaikki olleet aina normaalipainoisia.

Lihaksiin ja hermostoon se ainakin vaikuttaa. Lihasheikkoutta, nykinöitä, kramppeja. Sydämen toiminta on vaarassa kaliumin puutteessa, koska sydänkin on lihas, joten rytmihäiriöitä voi esiintyä.

Voi olla, mutta voi myös olla että tulee käänne toiseen suuntaan vielä. Mielestäni nyt eletään sellaisia aikoja ettei lähitulevaisuutta (eli seuraavia vuosia ja vuosikymmeniä) oikein pysty ennakoimaan. Parasta tietenkin varautua ja valmistautua kaikkeen sekä työskennellä sananvapauden eteen.

Minulle joulu on aina ollut ja on edelleen mitä kristillisin juhla. Kaikki mikä on ihanaa, hauskaa, kaunista ja tunnelmallista joulussa on sitä Jeesuksen takia. 

Meidän perheessä ei koskaan ole osteltu kalliita tai liiallisia määriä joululahjoja eikä -ruokia. Koristelut ja tarjottavat mietitään tarkkaan ja niihin panostetaan, mutta meillä se ei ole tavarapaljouden ja lihomisen juhla.

Kävelin hurjaa vauhtia keskustaan ruokaostoksille ja takaisin. Ohitin kaikki muut jalankulkijat. Ei minulla ollut mikään kiire. Nautin vaan hurjasta kävelyvauhdista.