eikkuli80
Seuratut keskustelut
Kommentit
Minä en alkuhuolestuksen jälkeen ole jaksanut seurata keskustelua kovinkaan aktiivisesti, itse kun olen raskaana ja jotenkin tuntuu toivottomalta ajatella, että meidän perheessä on sitten sekä imeväinen, leikki-ikäinen ja yksi immuunivajaussairaudesta kärsivä - eli sopivaa riistaa lintuinfluenssan tapettavaksi =(
Tällä hetkellä keskityn siihen, että kun saisin edes miehen sen verran järkiinsä että lopettaisi metsästyksen siksi aikaa että pahin epidemia (jos sitä tulee) menisi ohi. Ehdoin tahdoin kun minusta ei kannata sitä tautia hankkia ja jotenkin nyt tuntuu, että riistalintujen käsittely on juuri ehdointahdoin-toimintaa kun joutsenilla kerta tautia on jo todettu tanskanmaalla asti. Noita pakkasarkussa lepääviä viimesyksyisiä sorsia en halua edes ajatella...
Meille kävi ainoastaan NAN, muista tuli oksennuksia. Myös d-vitamiinitipat voi ärsyttää masua, meille kävi paremmin öljypohjaiset DEVITOL-tipat (ja yksi kaveri muuten sanoi, että kakka luistaa paremmin kun tulee se muutama tippa öljyä...) ja pitkään oltiin ilman alkukokeiluihin väsyneinä (aloitettiin uudestaan varmaan 4kk ikäisenä). Myös vettä (keitettyä) voi olla hyvä antaa huikat silloin tällöin. VYÖHYKETERAPIAA kannattaa kokeilla myös, jos tuntuu ettei näistä mikään auta!!!
t. erittäin mahavaivaisen, nykyään 2-vuotiaan äiti
kärsit liitoskivuista :/ Ovat ihan normaaleja ja helpottavat synnytyksen jälkeen.
Suomessa käynnit on kans 2 viikon välein 30.rv:ltä eteenpäin ja sitten 36.viikolta viikon välein. Esikoiselta en tosin ehtinyt noita viikon käyntejä kuin kerran, kun syntyi sinä päivänä kun olisi ollut se toinen käynti...
Ihan mielenkiintoista kuulla, että sinulla on vauvat syntyneet samoilla viikoilla - entäs muilla, joilla on enemmän kuin yksi lapsi?? Itse kun olen ajatellut valmistautua siihen, että samoihin aikoihin suunnilleen syntyy eli viitisen viikkoa olisi jäljellä...
Terveiset vaan tämänkin töötin äärestä. Mies on metsästysharrastukessaan ja esikko katsoo muumia. Siis hetki vapaa-aikaa.
Touhikselle isot voimahalit. Vaikka se ei varmasti siltä tunnu kun paikallaan joutuu olemaan, niin loppusuora on kuitenkin edessä. Toivotaan kumminkin, että vauva malttaisi vielä hieman aikaa kasvaa, vaikka se ei varmasti sinulle ollenkaan mukavaa aikaa olekaan...
Minä käväisin eilen äidin ja siskojen kanssa 120km päässä " vähän" ostoksilla. Vieläkin juilii, illalla kun kotiin pääsin, iskias vihoitteli välillä niin että meinasi moneen kertaan lähteä jalat alta vihlaisusta. Mies ei kovasti sympatiseerannut, letkautti vaan että itteppäs lähdit... Olin jo häneenkin niin tympääntynyt, että olisi joutanut mäkeen koko mies. Helppohan se on olla lapsenvahtivuorossa kun laittaa lapsen isoäidille ja lähtee itse metsästämään! Ottaisi edes päiväksi tämän vauvan kantaakseen ja hormonit ja muut vaivat kaupan päälle, niin katsottaisiin kumpi valittaa enemmän. Ja hänhän pääsee joka päivä johonkin ihmisten ilmoille täältä kotoa, minä en luultavasti pääse taas moneen kuukauteen mihinkään lähikauppaa pidemmälle shoppailemaan! Ja sitten äijä jäi illalla tosiaan töllöttämään jääkiekkoa ja aamulla ennen huomenta lähti metsälle. Tämä on varmasti sitä perheensisäistä laatuaikaa!!! Meneekö kenelläkään muulla hermot perheen testosteronihirviöön, joka vielä valittaa että hänen tässä pitää päästä välillä vähän tuulettumaan (=tässä tapauksessa metsälle, kalaan, pelaamaan, saunomaan jne. noin 4-5krt/viikossa)???!?!?!?? Alkaa minunkin usko loppua parisuhteen kuntoon tässä loppumetreillä. Välillä olen jo miettinyt, että haluanko koko ukkoa mukaan synnytykseen. Hän oli kyllä ensimmäisessä, mutta nyt kun ei ole ollut mitään valmennuskurssia tms. niin tuntuu että ukko on laistanut kaiken " valmistautumisen" sen nojalla että kyllä se menee kuten edellinenkin. Minä taas kaipaisin pikkuisen enemmän huomiota, edes jompaakumpaa - minua tai vauvaa- kohtaan etukäteenkin!!! Voi pian käydä niin, etten siedä koko miestä silmissäni synnytyksen aikana, ja sen saa luvan kestää jos on näin raivostuttava etukäteenkin jo.
Pisteenä iin päälle esikko näyttää sairastuneen, kuumetta on ollut torstaista lähtien iltaisin 38-39 astetta ja viime yönä alkoi raivokas yskä. Näyttää siis siltä, että ensi viikko menee jo kotona ja minä saan heittää hyvästit levolle. Eli siis kahta mökkihöperömpänä...
Että sorry vaan taas, tuli valitusta täältäkin, mutta johonkin tämä kai pitää purkaa. Ja muumitkin on taas loppu, pitänee yrittää seuraavaksi ruokaa ja päiväunia...
terveisin takkuileva eikkuli, 33+4 luulisin.