eikkuli80

eli sama ongelma. Hampaat on pesty varmaan jo 1-vuotiaasta lähtien tahnalla. En oikein tiedä missä vaiheessa tämä hajuongelma tuli, ehkä joskus 1,5-vuotiaana (aloitti kyllä päivähoidonkin niihin aikoihin...). Meillä syödään täysksylitolipastilleja, Xylibon-merkkisiä (valmistaja Fennobon) sekä purkkaa, mutta siitä huolimatta... poitsu on kyllä melkoinen maitokissa ja hampaissa on joko kiillevaurio/alkava karies, joten niilläkin saattaa olla tekemistä asian kanssa. Syö myös unituttia joka alkaa haista nopeasti aika iljettävältä... varsinkin aamuisin :/

Meidän poitsulla on ollut nyt 2.talvena Remun babymalli kokoa 92cm. SYksyllä tosin piti ostaa 86-senttinen (hommasin tuon myös alesta Ü keväällä), olikohan lassie, jouluun asti kunnes alkoi olemaan riittävän sopiva tuo isompi. Ollaan oltu siihen tosi tyytyväisiä. Kaksiosainen varmaan, riippuen onko siinä housuissa henkselit, voi olla ihan yhtä hyvä. Mutta ellei henkseleitä ole, saattaa lumi mennä helpommin alle. Haalari taas on kätevä siitä, ettei tarvi pukea niin montaa kappaletta päälle.



Meidän poika oli 1-vuotiaana 76cm ja 9850g, nyt 2-vuotiaana 84cm ja 12290g. Ensi talveksi ostin remun 98cm haalarin, mutta arvelen että voi olla että tällä kasvuvauhdilla sekin saa odotella kevätpuolelle ja tuo 92cm mahtuu vielä syksyllä, mikäli ei käy jaloista ja käsistä lyhyeksi.

...ainakaan tuon ensimmäisen kommentin jälkeen :/



Täytyy lisätä lusikkansa soppaan, vaikka meillä vauva vieroitti itse itsensä 6½kk vanhana, joten kokemusta täysipainoisesta aikuisesta lähtevästä vieroittamisesta tai sen tuomista varsinaisista ongelmista ei ole.



Siitä huolimatta nukutusmenot ovat olleet välillä maksimaalisia. 3,5 tunnin iltanukutuskaan ei jossain vaiheessa ollut harvinaista. Siinä vaan yhdeltä ihmiseltä olisi pälli levinnyt, joten onneksi pystyimme sentään vuorottelemaan. Eli ongelma ei välttämättä johdu pelkästään tissistä vaan vauvan siihen yhdistämistä rutiineista ja " sopivasta" kehityskaudesta.



Vaikka itse olisin mielelläni imettänyt sen hyvät ja huonot puolet mukaan lukien pitempään, en silti olisi lähtenyt äitini kuopuksensa kanssa käymälle linjalle: - 4-vuotias sai vielä iltatissinsä. Kuukautta vajaa 10-vuotiaana muutti vasta omaan huoneeseen nukkumaan. Nyt 12-vuotias pojankolli ei osaa vieläkään mennä nukkumaan ilman äitiä. Se ei ole ainoa ongelma. Eli napanuora jäi katkaisematta. Sivulliset odottavat kauhunsekaisin tuntein, milloin tämä tulee tapahtumaan. En väitä, että tissittelyllä olisi ollut pääosa tässä hommassa, luulisin että alkuunsa on kyse siitä, ettei äiti ole " malttanut" tehdä tarvittavia päätöksiä, varsinkaan kun kyseessä oli pahnanpohjimmainen. Siitä, missä vaiheessa ne ratkaisevat päätökset tulisi tehdä, voi olla montaa mieltä, mutta toisaalta olen silläkin kannalla että jos koko perhettä alkaa haittaamaan, niin pitäisi äidinkin osata vähän katsoa omaa napaansa ja miettiä, että mitähän asialle voisi tehdä ja pitäisiköhän jotain omaa mielipidettä vähän muokata toiseen suuntaan. Varsinkin, kun imettämisen lopettaminen/rajoittaminen noin 2-vuotiaana ei käsittääkseni aiheuta enää mitään sen fyysisempää haittaa kuin vaikka 3-vuotiaallekaan. Ja ihan hyvin se minunkin vauvani on kasvanut nyt 2-vuotiaaksi, vaikka on ollut jo 1,5 vuotta korvike/lehmänmaidon varassa, vaikka se äidinsydämen päälle on käynyt eri syistä useampaan kertaankin.



Eri asia on sitten, miten isä voi yrittää ohjailla vaimoaan hellävaraisesti tämän asian kanssa, joka on kuuluisa ristiriitaisuudestaan muutenkin, rikkomatta koko perhesopua...

osoitti, että aluksi rinnat vaativat pumppausta useammin, väh. 1krt/päivässä ja lopulta viimeinen pumppaus meni noin 2 viikkoa edellisestä. Tartuin pumppuun siis silloin, kun rinnoissa tuntui olevan maitoa tulemaan. Meillä imetys loppui siihen, ettei vauva enää halunnut rintaa. Ensimmäinen vuorokausi oli pahin. Vielä parin kuukauden päästäkin kaarituelliset liivit saattoivat painaa rintoja niin, että tuntui muodostuvan möykky, joka lähti sitten lämpimällä hautomalla ja pumppaamalla pois. Tosin maitoa ei tuolloin enää tullut kuin liraus ja teki muuten liki yhtä kipeää kuin imetyksen alussa se pumppaus :/

Muistaakseni äitini suositteli myös tuota 2 viikon rajaa, mutta th sanoi kotona käydessään että sitten kun syntymäpaino on saavutettu - ja meillä se meni reippaasti yli jo muutaman päivän kotonaolon jälkeen, ulkoiltiin muistaakseni vajaan parin viikon ikäisenä sitten, alkaen jostain 5 minuutista parvekkeella (oli kuitenkin pakkasta). Tietysti mies on kotona ekan viikon, mutta sen jälkeen... täytyy vaan toivoa, että on jo kevät sen verran pitkällä että vaunuilu onnistuu! Ja olisihan se itsellekin enemmän kuin piristävää päästä ulos haukkaamaan raitista ilmaa mahdollisimman pian.