eikkuli80

istukka voi joskus myös " valua" kohdunsuulle myöhemmässä vaiheessa, eli se ei välttämättä ole näkynyt vielä rakenneultrassa. Petronella, voit varmasti käydä synnärillä keskustelemassa synnytyksesi hoidosta ja niistä tiedoista, mitä etukäteen oli olemassa. Siihen on jokaisella oikeus. Mistäpä sitä tosiaan voisi tietää, jos kaikki on raskausaikana mennyt suht hyvin, että tuollaista olisi edessä. Velvollisuus ei mielestäni kenelläkään ole turvautua yksityislääkärin palveluun koska kunta on velvollinen hoitamaan riittävän seurannan raskausaikana, tämä " riittävän" käsite vaan vaihtelee aika lailla. Minusta raskaudenajan turvallisuus äidin ja lapsen kohdalla ei voi riippua siitä, onko varaa yksityisen palveluihin vai ei.

eikkuli, 2. kertaa raskaana 35+ viikoilla ja tällä kertaa seurattu tarkemmin kuin eka raskaudessa...

Esikoisen kohdalla rinnat kipeytyivät todella aroiksi. Maha oli lisäksi kipeä kuin ennen kuukautisia, ja näiden kahden oireen kohdalla luulinkin kyseen olevan vain siitä. Edellisessäkin kuussa menkat olivat olleet myöhässä, epäilin silloin aikaista keskenmenoa mutta luulin nyt että kierto vaan jostain syystä oli pitempi. Mutta mitä mitä, plussatesti tuli 10pv perästä.



Nyt kakkosen kohdalla tiesin enemmän ajoituksesta ja ensimmäiset pahan olon aavistukset tulivat ennen kuin kuukautisten olisi pitänyt alkaa ilta-aikaan. Kyseessä oli toinen viikko ovulaation jälkeen eli rv 4. miehellekin jonain kesäiltana keittiössä totesin, että kummallsita, aivan niinkuin aavistuksen verran kuvottaisi. Ja sitähän se oli. Toinen merkittävä oire oli muutama tippa maitoa rinnoista, imetyksen lopettamisesta oli kulunut vajaa vuosi. Plussaa tälläkin kertaa ja tällä tiellä mennään...



eikkuli 35+5

Se on taas arki ja maanantai täälläkin päin Suomenmaata. Hiihtoloma on ohi ja mies palannut töihin. Oikeastaan tuntuu ihan mukavalta jäädä esikoisen kanssa kotiin, kun minulla meinasi nämä aamut mennä aivan löhöilyksi kun mies oli viikon kotona :) Nyt olen jo pessyt vessan ja soitellut paikkaan jos toiseenkin ja pessyt ja ruokkinut tenavan. Eli saanut jotain aikaan...



Tuosta synnärillä kohtelusta vielä sen verran, että tiedättehän siskot rakkaat, että teillä on aina oikeus pyytää vaihtamaan kätilöä, jos tuntuu että pasmat eivät täsmää??? Eli sitä alentavaa käytöstä ei ole pakko sietää, jos sellaista kohdalle tulee ja toivottavasti kellään ei tule. Minullahan oli siitä kamala synnytyskokemus tuo ensimmäinen, että kätilö solvasi solkenaan ja törkeydet olivat sitä luokkaa että " tutki itse, olet kai joskus sormen ' sinne' pistänyt?" kun arvelin että ei kai sitä tutkimatta voi alkaa ponnistamaan kuten kätilö kehotti ex tempore tekemään, tai " oletko ikinä ulostanut?" kun kysyin sitten neuvoja ponnistamiseen. Jne. Äänensävy oli vielä sorvattu sopivaksi, että varmasti jäi mieleen. Pahinta oli jossain vaiheessa, kun alistettuna olin siellä ammeessa joka oli minun laiturini pois tuon pahan ämmän ulottuvilta, tunne siitä, että tuon ihmisen puolesta minä saan kuolla tänne eikä hän piittaisi yhtään (eihän hän piitannut kivuistanikaan). Olin silloin niin shokissa jälkeenpäin, että nuo lausahdukset palailivat mieleen pikkuhiljaa jälkeenpäin, kaikkea en todella edes muistanut. Sitten väsyneenä kotona yön pimeinä tunteina kun uni ei tullut vielä viikkoja synnytyksen jälkeen, synnytyssalin tilanteet alkoivat palailla mieleen ja mieheltä varmistelin kauhulla mielikuvieni kanssa, että tapahtuiko näinkin, kuinka en ole aikaisemmin muistanut ja siinä ei hulluus ollut kaukana. Ja hoitoa olisin varmaan siinä vaiheessa tarvinnutkin, unenpuutteen ja muunkin kanssa jo. Mutta tämä on varmaan karseimmasta päästä mitä voi käytös kätilön kannalta olla, toivon sydämestäni että kellään ei satu samanlaista riivinrautaa vastaan synnyttämisen aikana! Mutta ehkä ymmärrätte, miksi suhtaudun ' lievällä' varauksella henkilökuntaan tämän synnytysasian suhteen???



Tällä kertaa minulla on todella kirjattu synnytyssuunnitelmaan jotain tämän asian tiimoilta, kun olen siitä avoimesti äitipolilla puhunut. Lääkäri viimeksi sanoi, että mikäli tällainen tapaus tulee vastaan, täytyisi pyytää paikalle synnytyslääkäri (ja tämän osaa mieskin tehdä!!!) jolle kertoa asia ja pyytää toista kätilöä, ellei itse uskalla toivottaa kätilöä tiehensä ja pyytää toista tilalle. Mutta varmempi tapa ilmeisesti tuo ensiksi mainittu. Mikäli olisin synnyttämässä nyt samassa sairaalassa, niin olisin toiveisiin laittanut todennäköisesti että tuo henkilö ei saa minua hoitaa.



Mutta nyt täytynee mennä vapauttamaan poitsu muumin äärestä ja syömään. Tälle viikolle on kyllä aivan liikaa päiväohjelmaa, mutta toivotaan että vauva pysyy vielä masussa turvallisesti. Huominen äitipolikäynti jo vähän jänskättää ja toisaalta odotankin sitä kovasti. Minulla ainakin on noilla käynneillä tehty sisätutkimus kaikilla muilla paitsi eka kerralla, silloin viikkoja oli 12+ ja sisätutkimus oli tehty yksityisellä 7+ viikolla.



eikkuli, 35+5 - tämäkin rv on kohta selätetty!

no huh tosiaan Annu kokemustasi. Minulla samantapainen Oulusta v. 2004, silloin kun lähdin esikoista synnyttämään. Sillä erotuksella, että synnytysvastaanoton kätilö nyt oli suunnilleen ok, paitsi ettei uskonut lapsiveden tihkumista ja tuumaukset ' tämä voi kestää vielä 2 viikkoakin' ja jotain muuta yhtä kivaa eivät nyt olleet mukavia. Itse synnytyssalin kätilö olikin sitten kuin pääpiru helvetistä, neuvona oli tosiaan ' yritä nyt rentoutua tai purra hammasta, ihan kuinka parhaaksi näet.' Siinä synnytysvalmennuksen rauhoittavat neuvot siitä, kuinka kätilö auttaa, kannustaa ja synnytystä ' harjoitellaan' kunnes lapsi syntyy, menivät tuhka tuuleen, oikein naurattaa kun ei enää viitsi sitä itkeäkään, näin jälkeenpäin. Onneksi tuo kätilö vaihtui ennen ponnistusvaiheen alkua, muuten me oltais synnytetty vauva sinne altaaseen ihan ilman mitään kätilöjä (voi olla, että hyvin oliskin mennyt!)



Tällä kertaa vaatimuksia juuri henkilökunnan taholta minulla onkin enemmän. Saa nyt sitten nähdä, miten ne toteutuvat. Siinä tilanteessa kyllä saa aika naarassusi olla, joka kivuissaan pystyy vielä vastaanpanemaan ilkeille kätilöille. enää en kuitenkaan lähde vieraiden ihmisten paneteltavaksi elämäni kipeimmillä hetkillä, ennemmin synnytän vaikka vessassa yksin. Ja puhun nyt aidosta kokemuksesta, enkä mistään abstraktista kätilöpelosta...



No, se siitä. Huomisesta alkaa taas karuselli pyöriä, mies menee töihin ja minä kontin esikoisen perässä täällä kotona. Taitaa muumikasetit saada taas pyöriä... se lastenkonserttikin meni tänään sivu suun, olivat laittaneet lehteen väärin ja konsertti olikin ollut jo eilen =( Oli siinä pettymys, kun kesken päiväunien lähdin raahaamaan pientä sinne, paikalla oli muitakin lapsiperheitä joiden tenavat ymmärsivät paremmin, me päästiin kuitenkin mummolareissulle joten ei ihan tyhjä päivä tullut :)



öitä kaikille, ja vielä päiviä vauvoille masun turvissa ;)



eikkuli

vuodelta 2001 muistaakseni. Ostimme 2003 syksyllä. Ei ole ollut moittimista, ainoastaan yksi vika oli, kuomusta ponksahti yksi ruuvi irti mutta se korjattiin veloituksetta lastentarvikkeessa. En nyt ole aivan selvillä näistä malleista, mutta kun ostimme tuplat, myyjä kehui että näissä viime vuoden malleissa oli jokin asia paremmin kuin uudessa tämän vuoden mallissa, joten ei se aina ole se ' vuosimalli' joka ratkaisee, kun perusratkaisut ovat kuitenkin samanlaisia eivätkä niin kamalasti muutu. Meillä on tosiaan emmaljungia yhdistelmät, avorattaat ja nyt tuplat jotka vielä odottavat varastossa käyttäjiään, mutta olemme olleet tosi tyytyväisiä (vaikak nuo avorattaatkin ostimme käytettyinä!), kankaat ovat tosi hyvässä kunnossa ja muutenkaan ei ole vaunujen kunnolla tarvinnut päätään vaivata.