Dissident
Seuratut keskustelut
Kommentit
No kyllä ei ketuttanut herätä 6;lta töihin....
EHkä näistä mestaruuksista on mennyt joku uutuudenviehätys, mutta kevät/alkukesä sopii paremmin juhlimiseen, kuin sydäntalvi, kuten Olympialaisissa jäkiksen kulta, vaikka tavallaan pitäis olla isompi juttu. Nyt vaan ajankohta osui paremmin. Mutta juhlitaan molempia nyt...
Töissä.
Ihmeen pirteänä. Mutta ehkä eilinen reissu piristi pois kevätväsymyksestä?
Käsi jäi avotraktorin ja työkoneen väliin jumiin. Itse olin traktorin penkillä ja taivutin kädelläni tappia paikoilleen, kun työkone kallistui käteni päälle. Yksikin vikaliike traktorilla ja ranne olisi napsahtanut poikki kun tulitikku. Kännykkään en ylettänyt.
Onneksi sain itseni kiipelistä, mutta kyllä jälkeenpäin varsinkin tajusi, kuinka lähellä oli paha tapaturma. Lähimpiin naapureihin kilometrejä ja oli pakkasta.
No et kyllä vaikuta kovin syvästi mielisairaalta. Mutta kaikista mielenterveysongelmista, tai mielen aiheuttamista ongelmista ei sormia napsauttamalla pääse eroon.
Pienillä pikku oivalluksilla ja itseensä tutustumalla pääsee aikanaan jonkinlsiseen balanssiin.
Tsemppiä vaan ja anna vähän armoa itselles. 😊
No tavallaan olin samanlaisessa tilanteessa. Paitsi, että puskettiin sellainen 11 vuotta hommaa väkisin läpi ja suhde päättyi siihen.
Mä olin töissä, rakensin taloa ja hoisin muksuja... ja en tehnyt mitään oikein hänen mielestään.
Erottiin 2014 ja hän on yhä piikki mun lihassa. Hänen sekava elämänsä tyttöni kanssa rassaa.
Ja ainoa lääke mikä toimii, on että kaikki mitä sovitaan hänen kanssa, pitää olla kirjallisessa muodossa ja kaikista sovituista asioista pitää itse pitää tiukasti kiinni. Mitään ei voi jättää hänen muistinsa tai velvollisuuden varaan. Suoraan sanottuna: hän ei ole, eikä tätä menoa ikinä kasvakaan aikuiseksi. Eikä sitä oman mielenterveyden edessä kannata murehtia. Lapset tarvitsevat yhden aikuisen kasvaakseen itse aikuisiksi.