Dissident
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
Dissident kirjoitti:
No riippuen ihan paikkakunnastakin. Maaltapako tapahtui 60-70 luvulla ja monet tämän 25-35 vuotiaiden vanhemmista saattoi olla tuota sakkia.
Mutta se nyt ei oikeastaan edes vaikuta...
Kyse on omasta mielestä kulttuurimuutoksesta pitkälti... Sukupuolirooleissa mies ei vielä ole ottanut sitä tasaveroista roolia, kun ei siihen ole oikein ollut esimerkkejäkään.
Siihen on myös järkyttävä vastustus miesten puolelta. Siksi avioeroja on niin paljon, kun naiset kyllästyvät miesten laiskotteluun ja välinpitämättömyyteen. Kotityöt ja lastenhoito on kunnon myrkyn nielemistä isolle osalle miehistä.
Osalle on, mutta osalle se myös mahdollistetaan. Aiemmin jo tuolla sanoin, että ei ole pitkä aika, kun Suomessa oli sukupuoliroolitus vielä selkeämpää ja minusta tämä sakki mistä puhutaan, ei ole kasvatettu siihen, että mies tekee kotonakin hommia ja osallistuu kasvatukseen. Syynä myös toksinen maskuliinisuus, mikä myöskin on juonteita siitä sukupuoliroolitetusta kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Dissident kirjoitti:
No jos miettii vaikka nykyään 25-35 vuotiaita miehiä, niin heidän vanhempansa on ikäluokkaa 42-55 vuotta.
Laskehan uudestaan. Me 70-luvulla syntyneet olemme tehneet lapset pääosin kolmikymppisinä, ei 17-20-vuotiaina.
Sori, en osaa näköjään tätä palstaa vielä oikein käyttää.
Mutta joo, ehkä tuota yläikähaarukkaa ois voinut rukata isommaks...otetaan sinne sit se kymppi lisää... Toisaalta se vaan antaa äkkiä vielä konservatiivisemman kasvatuksen näille kuorehkoille miehille...
Vierailija kirjoitti:
Dissident kirjoitti:
No jos miettii vaikka nykyään 25-35 vuotiaita miehiä, niin heidän vanhempansa on ikäluokkaa 42-55 vuotta. Eli toisinsanoen heidän vanhempansa ovat vielä eläneet viimeiset hetket sitä aikaa, kun sukupuoliroolitus oli selkeämpää. Äiti saattoi olla vielä kotona pitkään, jos jopa kokonaan ja isä vain oli ansaitsemassa koko perheelle elannon. Äiti ehkä lähti töihin, kun viimeinen lapsi aloitti koulun.
Lisäksi kasvatus kulki vielä sen mukaan. Miehelle oli rooli mihin kasvaa, mutta nykyään se ei olekaan sitä samaa. Naisille taas on kasvatuksessakin annettu kuva, että töitä on tehtävä kotonakin. Kouluissa pojat olivat poikia, vaikka nenäänsä kaivoivat. Nyt kun pitäisi tehdä oma elämä, eikä se olekaan sitä, että otetaan työ kun työ tai että kaikki tulee kuin Salelle aamupala, niin on sormi suussa.
Joku otti jo tuon pariutumisenkin framille, niin siinäkin on tullut selkeä muutos mihin miehet on kasvatettu. Enää ei riitä, että on mukava ja kohtelias, vaan pitäis olla se oma elämäkin rakennettu, kiinnostunut maailmasta, eikä naiset ole vain palkintoja hyvästä käytöksestä tai kohteliaisuuksista. Siinäkin menee monella nuorella miehellä ehkä sormi suuhun.
Käytännössä moni mies ei ole vielä 25-35 vuotiaanakaan kasvanut siis oikeasti aikuiseksi, joka pitää huolta itse itsestään. Jos joskus 60-70 luvullakin miehet pääsi äidin helmoista vaimon helmoihin, ei se käy enää 2020...
Suomessa ei ole ollut koskaan mitään kotirouvakulttuuria, vaan naiset ovat olleet tasa-arvoisesti työelämässä jo huomattavasti ennemmin noiden 25-35-vuotiaiden sukupolvea. Tuon ikäisten mummotkin ovat jo tehneet pitkän työuran.
Hitto, täähä'n on vaikea palsta käyttää... Mutta joo, siis varmaan noin isommissa kaupungeissa on ollut jo pitkään, mutta 60-70 luvuilla oli vasta monessa paikoin maaltapako menossa... Vaikka toissijainen toi äidin rooli on...äitit on painaneet töissä ja kotona hommia jo pitkään..
Itse olen -78 ja mulla on 19 vuotias poika.... Exäni oli mua 4 vuotta nuorempi, mutta laskin noin 18-28 vuotiaaksi vanhemmat...jos puhutaan 25-35 vuotiaista...niin 25+18=43 vuotias olisi 18 vuotta täyttänyt vanhempi ja ylähaarukka vois tietty olla vaikka isompi, jos puhutaan 35 vuotiaasta miehestä ja 30 vuotiaasta vanhemmasta....mutta onpas tarkkaa.... :oD
Asiallisesti vaan sanoa, että pahoittelut, mutta nyt talon väki jatkaa omia hommiaan, että tulkaapa parempaan saumaan ja kilauttakaa, taikka laittakaa viestiä, niin osataan varata aikaa vierailuun.
Jos vetää herneen nokkaan, niin eipähän tartte ehkä ihan heti odottaa uusintavierailua.
Hyvä se on osata vetää rajat ja sanoa ne kohteliaasti, mutta rohkeasti.