Pähkinätoive

Täällä myös yksi tässä kuussa 21 täyttävä kova vauvakuumeilija. Ollaan oltu miehen kanssa 4 vuotta yhdessä ja ihan tosissamme ollaan puhuttu lapsista, jotka on molempien harras haave.

Aina on ollut itsestään selvää että haluan tulla melko nuorena äidiksi, tällä hetkellä sovinto on että "kunhan edes toisella on vakipaikka" niin aletaan tosissaan yrittämään. Molemmat siis töissä, mutta työsuhteet ovat määräaikaisia.. Uskon, että rahallisesti tultaisiin toimeen (tuskin siinä kukaan kylpee:() mutta enemmän huolettaa että onko tää voimistunut kuumeilu ikään kuin "ohimenevää" (sitä ohi menemistä oon jo melkeen 2kk odottanut... :D) ja vieläkö sitä muutaman vuoden odottelisi.

Jo äidit; oletteko tehnyt päätöksen vauvan hankinnasta harkitusti? Kuumeillut jo kauan ennen yritystä vai alkanut heti tuumasta toimeen? 

FRIDALINA, täällä yksi täysin samassa tilanteessa oleva kuumeilija!

Ollaan 21-vuotiaita, ja esikoinen olisi haaveissa. Molemmille on selvää, että nuorena halutaan lapsia ja mieskin on siunauksen antanut että kunhan molemmat ollaan varmoja niin sitten jätetään ehkäisy pois. 

Oon kuumeisesti viime aikoina seurannut tätä ketjua, ja ikäänkun myötäelää jo teidän yrittävien kanssa ;) Mulla on tän kierron aikana tullu (myötätunnosta?) jo oireitakin; pahoinvointia, päänsärkyä, hajuherkkyyttä... Itsellä vauvakuumetta on jo useamman vuoden takaa- silloin tosin vain haaveiluna, nyt alkaisi pikkuhiljaa näyttämään siltä että pikkuinen alkaisi olla toivottu. 

Joskus oli Vauvasta haaveilevat tms keskustelu suunnittelijoille, mutta taisi olla aika hiljainen nykypäivänä. 

Olisi kiva saada juttuseuraa asian tiimoilta! :)

Täällä myös yksi todellinen haaveilija.

Laitoinkin tuonne vauva vuodelle 2016- ketjuun myös viestiä, alunperin vuosia sitten tehty (vauvakuumeissaan sillonkin) suunnitelma meni niin että vuosi 2016 olisi otollinen perheenlisäykseen. Nyt sen lähestyessä, edelleen mietityttää että haluaisiko sitä keskittyä perheen perustamiseen, vaiko vielä pitäisi hetken kasvatella omaa itsevarmuuttaan, tavoitella vakituista työpaikkaa sekä ikääkin kartuttaa, kun ollaan molemmat vasta 21-v täyttäviä.

Oonkin nauranut että helpompi olisi, kun lapsi ilmoittaisi tulostansa vahingossa eikä itse tarvitse tehdä päätöstä millon sitä "on valmis" :D

Hitsit, kun en löydä suljettua ryhmää listasta sitten millään :( 

Täällä myös yksi (uusi) kuumeilija.. 

Ollaan miehen kanssa molemmat 21v, itsellä jo vuosia ollut vauvakuume vaihtelevalla menestyksellä ja miehellekkin on selvää, että lapsi vois kohta olla tervetullut. 

Mies on ajatellut jatkavansa vielä opiskelua, mutta molemmilla on ammatti ja ollaan hyvin työllistyvällä alalla. Jotenkin sitä vaan itse haluaisi ensin sen vakipaikan,(ollaan molemmat määräaikaisia) että on paikka mihin palata äitiyslomalta.. Oma talokin on jo ostettu, ja ylimääräinen huonekkin olisi jälkikasvua varten.

Lähisuku jo suunnilleen odottaa että eikö täältä jo alkaisi lapsia tulla, mutta itsellä on jotenkin niin epävarma olo vielä. Ei siitä etteikö pärjättäisi, vaan päätöksen teko ehkäisyn jättämiestä tuntuu mahdottoman suurelta.       Vai haluaisinko odottaa vielä pari vuotta, keskittyä täysillä töihin sekä parisuhteeseen kun vielä kahdestaan ollaan. Sitä koittaa itselleen vakuutella että nuoriahan tässä vielä ollaan- kyllä me vielä keretään mutta kun mieli tekisi jo niin lisääntyä.

Toivon saavani jotain selkeyttä ajatuksiini suuntaan tai toiseen tältä foorumilta. Ihana lukea muidenkin vauvakuumeilu juttuja! :)