Bluna

Ihana lukea täältä taustalta pitkään yrittäneiden onnistumisia! Paljon onnea Stash, olet jo pitkällä! Ja Sibu, kuulostaa lupaavalta, toivottavasti alkuraskaus etenee hyvin! 😊

Helvi, vinkiksi ehkä (vaikka toki olisi kiva että täälläkin palstalla olisi aktiivista kannustavaa meininkiä jatkossakin), että Vau.ry:n sivuilla on paljon aktiivisia kivoja keskusteluryhmiä, joihin voi liittyä mukaan. Esim. raskautta toivovien ryhmiä jne. Tosi kannustava meininki ja paljon viestejä päivittäin. Toki siis aina mukaan eksyy joskus kurjiakin kommentteja/reaktioita, ei niitä kai voi missään välttää, mutta noin niinkuin pääasiassa vain hyvää kokemusta noista ryhmistä! Olin itse aktiivisesti mukana yritysaikana ja kun siinä kesti ja ahdisti niin tuolta sai tukea, ja nyt myös raskaana ollessa on tuolla tarjolla monia keskusteluja. 😊

Hei Hongatar,

Kiva kuulla sinusta. Ja kiitos vielä kun olet silloin joskus jaksanut tämän keskusteluketjun avata!

Ikävä tietysti, että tilanteesi ei juuri nyt ole se mitä toivot, mutta varmasti asiat voivat vielä järjestyä toivomaasi suuntaan 😊

Lohdutukseksi, jos yhtään auttaa, niin minä tapasin nykyisen mieheni yli 30-vuotiaana ja hän on minua vielä useita vuosia vanhempi. Hänellä oli valmiina edellisestä liitosta jo jälkikasvua eikä ehkä samanlaista painetta hankkia lisää kuin minulla, kun halusin ainakin sen yhden. Mutta pääsimme yhteisymmärrykseen asiasta ja yritys alkoi oltuamme yhdessä alle vuoden. Onhan se lyhyt aika toki tutustua kunnolla ennen yrityksen aloitusta, mutta ihan onnellisia olemme. Eli näinkin voi käydä. Edellinen suhteeni oli tosi pitkä ja sinänsä edellisellä miehellä ei ollut mitään lapsitoiveita vastaan (vaikkei nyt suoraan suurta hinkuakaan, mutta varmaan hänelle olisi käynyt miten vain), mutta jotenkin itselleni asia alkoi tuntua luontevalta (ja aika nopeasti myös todella tärkeältä) tuosta suhteesta erottuani ja nykyisen, nykyiseen elämäntyyliini sopivamman kumppanin löydettyäni.

Tsemppiä ja onnea jatkoon! 💕

Lunni, osin tosi tuttuja fiiliksiä. Odottaminen on minunkin kokemuksen mukaan tosi stressaavaa kun ei mitään tietoa onnistuuko pian vaiko ei. Itselläni auttoi vähän sama ajattelutapa kuin Nounou yllä kertoi eli ajattelin tyylillä jos ei xx mennessä onnistu niin sitten hoidoilla xx ja jos ei niillä niin sitten hoidolla xx. Toki ymmärrän, että kaikki eivät ajattele samoin, mutta minulla tämä auttoi vähän kun olin päättänyt että käytetään kaikki ns järkevät keinot mitä on. Kävin monissa tutkimuksissa yms jo aika aikaisessa vaiheessa ja luin paljon asiasta, en tosin tiedä oliko se haitaksi vai hyödyksi. Lopulta onnisti sitten kuitenkin ihan luomusti, paitsi mitä nyt vitamiineja ja DHEA söin ja mieskin vitamiineja (nyt siitä raskaus vähän yli puolen välin), mutta hoitojen suunnitteluaika oli jo varattuna jne. Se täytyy myös todeta, että vaikka monet raskautuu heti tai muutamassa kuukaudessa, on myös niitä joilla menee pidempään ja silti ei ole mitään ns vikaa vaan se vaan jostain syystä kestää. Seuraan yhtä toista ryhmää ja siellä monia tällaisia tapauksia jotka yrittäneet yli vuodenkin ja nyt raskautuneet ilman hoitoja. Samalla toki todettava, että hyvä kyllä tutkia molemmat kunnolla jos vaan taloudellisesti tai muutoin mahdollista yms jo aika hyvissä ajoin niin tietää tilanteen paremmin toki riippuen miten itse haluaa.

Paljon tsemppiä odotteluun ja yritykseen sinulle, samoin kuin muille tässä ryhmässä!

Onnea Helvi! 💕