blackpanther

Joku on saanut apua raskaaksi tulemiseen E-Epasta. Käy lukemassa Tohtori Tolosen sivuilta (on siis lääkäri ja tohtoriksi väitellyt!) artikkeli raskaudesta ja ravintolisistä. Samat ravintolisät kannattaa aloittaa jo raskautta suunnitellessa. Mutta tuosta foolihaposta.. suositeltavaahan se on se 3 kk ennen, mutta kautta aikainhan ihmiset on raskaaksi tulleet ja vauvansa synnyttäneet ilman sitäkin. Lähinnähän se liittyy siihen johonkin aivojen kehitysvaiheeseen ja tärkeintä on ekan 3 raskauskuukauden aikana (n. 12 viikkoa), mutta tietenkin koko raskauden ajan. Ite oon aloittanut kaikissa kolmessa raskaudessani n. kuukautta ennen plussaa. Viimeinen raskaus tosin päättyi keskenmenoon, mutta ainakin nuo kaks lasta on ihan terveitä :) Nyt oon aaloittant myös sen E-Epan, jota en oo aiemmin käyttänyt.

En saa nyt linkitettyä jostain syystä, mutta googleta vaikka "Tohtori Tolonen raskaus", tulee heti ekana se sivu, jota mä lueskelin. E-Epaa saa ihan jokaisesta ruokakaupasta, luontaistuotteesta jne. Sieltä vitamiinihyllyltä. On tosiaan vähän hintava 120 kapselia maksoi jotai 31 €, mutta jos siitä jotain hyötyä olis :) Ite lähinnä sitä ajattelin, että ohentaa verta jonkinverran ja jos satunkin kuulumaan siihen ryhmään, jolla on hyytymistekijöissä ongelmia ja noinkin myöhäinen keskenmeno johtuis niistä (esim. veritulppia istukassa) niin tuo vois auttaa. Jossain keskustelupalstalla oli myös joku joka oli kauan yrittänyt tulla raskaaksi, oli alkanut syömään tuota ja oli tärpännyt heti -liekö sattumaa, mutta kannattaa ainakin kokeilla :) ja sitten nuo kaikki muut hyödyt,  mitä Tolonen luettelee.

Mäkin kyllä sain lähetteen SPR:n hyytymistekijäkokeisiin just kun tuo sikiökuolema oli tapahtunut sen maagisen 12-viikon jälkeen (siis 13+3), mutta kun pitäis odottaa 3 kk ennen kuin voi ottaa ja sitä ennen ei sais tulla raskaaksi.. Niin ei mun psyyke kestä niin kauaa :( eli päätin skipata ne kokeet ja aloittaa tosiaan tuon kalaöljyn kanssa eka menkojen jälkeen vauvan teon :) Tietty siinä tapauksessa menen kokeisiin,  jos ei ole vielä tärpännyt, mutta jos on niin hyvä niin.

^ Kiitos. Eilinen päivä meni itkiessä,  tänään on ollut vähän parempi. Netistä löysin Tohtori Tolosen sivuilta tietoa raskausajan lisäravinteista ja päätin nyt vitaminoida itseni jo valmiiksi tärppiä varten,  että uudella vauvalla olisi sitten paremmat mahdollisuudet <3 Kävin tänään ostamassa mm. sitä jumalattoman kallista e-epaa (ehkä joku muukin kalaöljy kelpais, mutta tuo on sitä tehokkainta) ja vahvempaa d-vitamiinia :) Ironista, että muut täällä ryhmässä toivoo, että kuukautiset eivät alkais ja mä toivon, että ne alkais :D Mulla kun se merkitsisi lupaa aloittaa uuden vauvan tekeminen.

Itkin varmaan jo omaa itsekkyyttänikin eilen kun surin tämän kaiken keskellä sitä menetettyä kesälomaani. Mutta ehkä se onkin sitten normaalia sellaistakin miettiä. Ja onhan se lapsiltakin pois -ovat taas koko kesän hoidossa kun miehen työkin on kesäpainotteista. Saavat yleensä pitää kesäloman vasta joskus syksyllä ja nämä pimeimmät ajat ovat sitten pakkolomalla. Onhan niillä tietenkin kavereita ja poikakin onneksi eskarivuoden jälkeen saa olla vielä kesän hoidossa.

Tunnesyöminen on mun ongelma, ei niinkään ruokahalun menetys. Tai ehkä sitä oikeaa ruokaa ei tee mieli, mutta suklaata kului kyllä eilenkin. Taisimpa sitten syödä viimeisen terveellisen ateriani hetkeksi aikaa sairaalassa ;) Eikun ostinhan mä tänään kaupasta lohta ja salaattiakin.

Maksalaatikkoa tein onneksi niin paljon, että riittää. Sitä ja pinaattilättyjä oon syönyt, että saisi tuon Hb:n nousemaan. Juu, taas yksi hyvä syy terveellisyyden varjolla syödä epäterveellistä ruokaa! Retaferiä löysin kaapista melkeen täyden liuskan ja tietysti C-vitamiinia ja puolukkaa tehostamaan raudan imeytymistä. Huimaus on vähentynyt, mutta aaveelta näytän vieläkin. Laitoin sentään hiukset tänään :)

Vähän valoisampi päivä, vaikka pihalla onkin pimeää ja synkkää. Ainoastaan hautakynttiläosastolla kaupassa meinasi olla itkussa pidättelemistä. Nyt onkin "lähellä ja kaukana olevien muistolle" -kiven juureen vietävänä kaksi kynttilää. Miehen isälle, joka on haudattu kauas ja nyt tälle meidän pienelle <3

Tämä päivä on mennyt ihan itkiessä. Olisin niin mielelläni sen vauvan pitänyt :( ja tiedän, että niin olisit sinäkin Aapeli77. Varmaan tulee itku vielä monesti. Mummolleni (joka kuoli 2003 ja oli mulle melkein kuin äiti) juttelin tänään, että ottaa meidän pikkuisen hoiviinsa.. Kuulostaa varmaan hassulta, mutta ehkä se on jotain sellaista, mihin haluan uskoa, joka ehkä vähän helpottaa.

Tulevaisuuden suunnitelmatkin muuttuvat. Olin niin ajatellut, että saan oll kesän lasten kanssa kotona ja syksyllä kun poika aloittaa koulun. Mutta koska sijainen olen niin taas menee koko kesä töissä (osaavat kyllä katkaista työsopimuksen jossain kohtaa niin, että jo kertyneet lomat palavat ennen kesää).. ja lapsi joutuu lähtemään kouluun yksin kun aamupäiväkerhot alkavat myöhemmin kuin meidän työt ja sitten seilaamaan iltapäiväkerhot sun muut. No, onhan muidenkin lapset siitä selvinneet ja meidän poika ihan varmasti <3 mutta kun olin jo ehtinyt siitäkin olla niin onnellinen, että ei olis voinut parempaan aikaan tuo raskaus tulla.. No, elämä on pettymyksiä täynnä ja ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä ;) Toivottavasti välillä onneakin. Ja nyt ainakin koetetaan viettää mahdollisimman onnellinen joulu ja lasten ilohan sen paljolti tekee :)