AsuMasukki

Vierailija kirjoitti:

ja avioero tiedossa.

En tiedä missä on vika, onko se minussa vai missä.

Meillä on kaksi noin 6 vuotiasta lasta.

Tiedätt varmasti tunteen, kun noita 6 vuotiaita pitää patistaa, että tulisi hampaat pestyä ja että päästäisiin aamulla tarhaan, eli vaatteiden kanssa on tappelua.

Samaa on niin monessa muussakin, huoneet ovat sekaisin ja lapsia pitää opettaa siivoamaan jne....

OK, tämä vielä menee kun on lapsista kyse, mutat kun vaimoni käytös herätttää aivan samonja epäonnistumisen ja turhautumisen tunteita.... pakahtunut raivo sisälläni meinaa repiä minut kahtia, kun vaimoni ei saa mitään aikaiseksi.

Kaikki hommat jotka olen uskonut vaimoni tehtäväksi jäävät aina tekemättä tai sitten ne on tehty niin juosten kusten, että homman korjaamiseen menee aikaa tolkuttomasti.

Yhteisen tulevaisuuden eteeen ei vaimoni tee mitään, vaatimuksia kuitenkin tulee. Ostetaan uusi asunto tehdään sitä, tehdään tätä, mennään etelään lomalle, vietetään kesälomareissuja jne..... mutta yhtään ei ymmärrää että se maksaa rahaa. Vaimo on väkisillä tunkemassa meitä 40-luvulla rakennettuun 180 m2 omakotitaloon, koska se on niin edullinen.

Voi vittu, no eihän se maksa kuin 120 000, mutat kun se helvetti on peruskuntoinene ja seuraavien 10 vuoden aikana napsahtaa 5000 tuntia omaa työtä ja 160 000 € edestä remonttikustannuksisa. Tätäkään vaimo ei tunnu ymmärtävän. Vaimolta puuttuu kaikki loogisuus ja ymmärrys siitä miten elämää eletään. Paikat on hujan hajan ja ja jatkuvasti pitää siivota sen jälkiä ja koittaa selvittää, että tulevaisuus pitää tehdä, eikä kaikki tipahda eteen kuin manulle illallinen.

Olen ihan riekaleina, kun en voi luottaa vaimoni tekemisiin yhtään. JOka ikinen asia pitää korjata perässä ja jos en olisi puhumassa järkeä niin asuttaisiin jo 40- lukulaisessa pommissa. Vaimo kun ei ole nykyiseenkään asuntoon tehnyt mitään remonttien eteen, vaan kaikki tulevat jatkossakin kaatumaan minun harteilleni, enkä suostu ottamaan tuota pommia vastuulleni.

Miten saan vaimolleni kerrottua ja hänet uskomaan, että pitää miettiä mitä tekee, eikä saa asua kuin sika sikolätissaä.

Vaimoni kaipaisi realiteetteja omaan ajatusmaailmaansa. Miten saan vaimon käsittämään, että en jaksa enää.......

Ei ole normaalia suhtautua noin edes lapsiin.

Suhteenne lienee läpi nähty, mutta vaikka ei olisikaan ei tuon tason raivo toisen ihmisen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä ole normaalia.

Pidä itsestäsi ja lapsistasi huolta, eroa jos pitää ja keskity sitten omaan erilliseen elämääsi omassa huusholissasi. Lienee parasta kaikkien kannalta se.

Vierailija kirjoitti:

Jos onnistuisi kuolettamaan omat tunteet täysin niin ehkä tällaista kestäisi. Ongelma on vaan, että edelleen suutun sisäisesti todella paljon epäreilusta kohtelusta enkä yksinkertaisesti vain pysty ohittamaan tilanteita olankohautuksella. 

Ehkä miehelle sopisi sellainen nainen, joka ei ole yhtä herkkänahkainen kuin minä. 

Ja asperger-diagnoosi taisi olla vain mun itsesuojelua. Helpottaa ajatella, ettei toinen ole ilkeä, vaan jumissa omissa ajatusradoissa. Mutta ehkei asia olekaan näin...

Ap

Ei kukaan ole ilkeä tahallaan. Persoonallisuushäiriöinen kokee oikeudekseen suojella itseään ja omaa etuaan tekemällä paskamaisia temppuja toiselle.

Olen itse juuri poistunut tuollaisesta suhteesta, ja mua on auttanut se että olen keskittynyt määrittelemään tarkasti että mitä suostun katsomaan ja mitä en.

Mieti itseksesi että missä rajasi menevät, ja mitä teet sitten kun niitä koetellaan. Ja niitähän koetellaan!

Tee kaikkesi jotta et päädy raivoamaan miehelle: pyydä ystävä paikalle, selvitä asioita julkisella paikalla.

Turvakotikin tulee kysymykseen jos tilanne menee liian tiukaksi.

Päästä ne menemään. Lukemani perusteella sullekin tekis hyvää olla 9 päivää ihan omillasi.

Riippuu kyselyn eri vaihtoehdoista.

Jos vaihtoehdot ovat suomalainen ja ulkomaalainen, niin ei se kaksoiskansalaisuus poista sitä suomalaisuutta ihmisessä, eli merkitään suomalaiseksi.

Jos on laajemmalti vaihtoehtoja, vaikka "Suomen kansalainen, asuu muussa maassa", niin sitten sen mukaan mikä tilanne on.

Kaksoiskansalaisia kuitenkin niin vähän että tuskin kykenevät tilastollisesti merkittävää rikospiikkiä aiheuttamaan.

Kilttimies ei ole aidosti kiltti.

Aidosti kiltit ovat kuumaa kamaa parisuhdemarkkinoilla, "miksen saa pillua vaikka osaan itse pyyhkiä peppuni" -miehet taas eivät.