Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

21.08.2017

Tehdäkkö lasu-ilmoitus juopottelevasta siskosta...

Olen siis todella suuressa pattitilanteessa.
Isosiskollani on kohta koulu-ikäinen lapsi ja hänellä on jo pidemmän aikaa ollut alkoholin kanssa ongelmia (vuosia sitten myös päihdeongelmia, mutta paljon ennen lapsen syntymää).
Vanhempamme ovat aina tukeneet häntä lapsenhoidossa ja taloudellisesti (ovat maksaneet todella paljon mm. pikavippejä yms.), mutta hänelle ei tunnu mikään riittävän. Hän on pahoissa veloissa peli- ja alkoholiongelmansa vuoksi ja kiristää vanhemmiltamme rahaa lapsensa avulla. Tätä paskaa on jatkunut jo pitkään, mutta tilanne on pahentunut lapsen syntymän jälkeen, koska hän käyttää lastaan kiristyskeinona, jos asiat eivät mene niin kuin hän haluaa.
Hän juo lapsensa läsnäollessa ja pahinta tässä on se, että hänelle jo pariannosta on liikaa, koska käytös muuttuu välittömästi aggressiiviseksi. Hän on useasti kännissä kuvitellut olevansa toinen ihminen ja saa ihmeellisiä hepuleita, sekä puhuu ihan sekavia ja hulluja juttuja. Uhkasi jopa muutama kuukausi sitten kännissä tappaa itsensä ja riehui hullun tavalla asunnossa niin, että miesystävä oli joutunut väkivalloin hänet rauhoittamaan. Lapsi oli kuulemani mukaan nukkumassa, mutta heräsi huutoon. Muutama päivä sitten hän soitti minulle jälleen kännissä ja selvisi, että lapsi on asunnossa. Soitin välittömästi vanhemmillemme (koska en itse olisi millään päässyt paikan päälle) ja he hoisivat jälleen tilanteen, mutta minusta ei tämä näinkään voi jatkua, koska lapsi kärsii kokoajan tästä kaikesta.
Miten minun pitäisi edetä tämän asian suhteen? Olen nyt miettinyt, että soittaisin huomenna sossuun ja selittäisin tilanteen. En halua, että lasta otetaan heti huostaan vaan, että äidille annettaisiin mahdollisuus hoitaa itsensä kuntoon, koska kyseiset ongelmat johtuvat alkoholista, mutta selvinpäin hän koittaa hoitaa aina asioitaan kuntoon, kunnes epätoivo iskee ja hän tarttuu pulloon.
Tällä hetkellä koko perhe kärsii hänen käytöksestään ja olemme pikkusiskoni kanssa käyneet, jopa psykologin juttusilla, koska emme yksinkertaisesti olisi kestäneet tätä enää.
Äitimme puolustaa isosiskoamme ja turvaa aina hänen selustansa valehtelemalla sossuille jos on tullut piukka paikka. Tiedän sen johtuvan siitä, että hän pelkää, ettei nää enää koskaan siskon lastani. Sanoin tänään äidillemme aikeistani ottaa yhteyttä viranomaisiin, että siskomme saisi apua. Hän sanoi, että senkus teet mitä lystäät mutta ei sossua kiinnosta...
Onko teillä kokemusta vastaavasta tilanteesta ja miten sossu yleensä toimii tallaisissa tilanteissa? :/

2

Kommentit

1/2 |
21.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up!

112/152 |
19.01.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aamupala: 4 pientä lettua + vadelmahilloa ja kuppi teetä

Päivällinen: Jauhelihakastiketta ja makaronia + salaattia

Välipala: Kahvia, muutama keksi ja donitsi

Luonas: Täytetty croisantti ja koka kola

Iltapala: Mansikkakerroskiisseli

3/3 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen rv 14 ja päätöksen teko oli vaikeaa, koska mieli horjui, joka päivä eri vastaukseen.

Ensimmäinen kolmannes oli muutenkin oireiden kanssa yhtä helvettiä, oli voimakasta pahoinvointia, oksentelua, migreeniä, väsymystä... 

Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että abortti ei ole ratkaisu. Olen itse tietoisesti laiminlyönyt ehkäisyä ja mitä siitä voi odottaa?

Olen edelleen hieman eksyksissä ja peloissani tulevasta, sillä lapsen isä tuntuu olevan itsekin vielä lapsen tasolla ajattelu maailmansa kanssa.

Saan jatkuvasti pelätä saanko lapsen lisäksi elättää vielä hänetkin niin kuin tähänkin mennessä olen tehnyt, mutta sitten on vaan tehtävä ratkaisu jäädäkö siihen parisuhteeseen vai jatkaa eteen päin yksinhuoltajana.

Isä on kyllä tämän muutaman kuukauden aikana tsempannut jonkun verran asenteensa kanssa ja täytyy toivoa, että muutos olisi pysyvä.

En kuitenkaan kadu päätöstäni, sillä vatsassa oleva elämä on jo nyt valloittanut minut ja tuntuu, että mikään tässä maailmassa ei saisi meitä eroamaan toisistamme.

On olemassa myös vaihtoehto, että annat lapsen adoptioon. Olen itse sijaislapsi, koska omat vanhempani ovat kuolleet päihteiden vuoksi. Päädyin hyvään sijaisperheeseen missä sain ihanan elämän monen muun sijaislapsen kanssa ja en ole koskaan kokenut olevani "orpo".

Loppukädessä päätös on kuitenkin sinun, eikä kukaan voi sitä tulla sanelemaan. Jos koet, ettet ole henkisesti valmis pitämään lasta itse tai antamaan adoptioon niin silloin abortti voi olla ainut vaihtoehto.

36/40 |
11.08.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tällä hetkellä rv 14 menossa. Raskaudesta sain tietää viikolla 3-4 yllätyksenä, kun tuli vaan voimakas tunne, että testi täytyy tehä ja plussaahan se näytti :) <3

Laskettu aika siis 8.2. ensimmäisen neuvola käynnin mukaan olisi ollu 14.2. mutta ensimmäisessä ultrassa todettiin olevan viikon edenpänä.

Aluksi raskaus pisti pelottamaan  ja vielä kun on ensimmäinen raskaus, mutta nyt on alettu tottumaan ajatukseen ja innostus tuntuu päivä päivältä lisääntymään varsinkin kun masuasukki tulee jatkuvasti todellisemmaksi kasvavan masun myötä ja ihan hentoisia liikkeitä olen ollut tuntevinani.

Olen tosin malttamaton odottaja ja haluaisin jo päästä helmikuuhun pikakelauksella, jotta ei tarvitsisi enää raskautta jännittää. Ensimmäinen kolmannes oli todella voimakasta pahoinvointia, oksentelua ja väsymystä, sekä pahoja migreeni kohtauksia, mutta nytten alkaa pikku hiljaa näyttämään paremmalta.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.