AnniN

Oma kokemukseni on hieman tavallisesta poikkeavaa. Koin koko hoitojakson olevan todella helppo, lääkkeistä ei tullut sivuvaikutuksia ja pistoksetkin meni hyvin. 

Lapsettomuutta on takana reilut kaksi vuotta (ikää 28) ja joulukuussa 2014 meillä oli ensimmäinen IVF Tampereella. Punktio meni hyvin, kolmestatoista rakkulasta 11 hedelmöittyi. Kaksi meni pakkaseen ja yksi siirrettiin. Testipäivä minulla oli 29.12. 

Joulupäivänä alkoi pieni tiputteluvuoto joka välipäivien aikana muuttui runsaaksi veren vuodoksi. Luulin hoidon epäonnistuneeksi koska vuoto vain jatkui ja jatkui. Kaiken kaikkiaan olen vuotanut verta noin 17 päivää putkeen. Maanantaina 5.1 soitin gyn polille ja kysyin mikä vika minussa mahtaa olla kun vuoto ei lopu. Hoitaja määräsi minut verikokeisiin missä ilmeni että raskaushormoni oli kohollaan! 490mIU/ml. Kävin parin päivän päästä uudelleen verikokeissa ja sitten määrä oli laskenut veressä jo alle 80. Hoitaja epäili puhelimessa keskenmenoa. Eilen kävin uudestaan verikokeissa ja suureksi hämmästykseksi raskaushormoni oli taas lähtenyt nousuun. Nyt se oli vähän päälle 100. Tänään 16.1, kävin ultrassa ja verikokeissa. Hcg oli kohonnut vielä enemmän mutta kohtu todettiin tyhjäksi ja munasarjoistakaan ei löytynyt mitään. Lääkärini ei osannut sanoa tähän minun tilanteeseen yhtään mitään. Aluksi hän epäili kohdunulkoista raskautta mutta ultran mukaan munanjohtimet ovat kuitenkin kunnossa. Jossain kropan sisälläni  kasvaa jotain joka kohottaa hormonitasoa mutta valitettavasti se ei tule johtamaan lapsen syntymään. 

Niin kauan kun raskaushormoni on kohollaan kropassani, niin me emme pääse pakastealkion siirtoon. Koskaan en ole aikasemmin ollut raskaana ja nyt kun kerrankin tärppäsi niin lopputulos on tämä.