Äippä123

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kokemusta erityislapsista luokanopettajan työn kautta. Rakastan suorastaan autisteja, aspergereja ja erityisesti adhd-lapsia. He ovat niin moniulotteisen aitoja ja luovia ja hauskoja ja yllättäviä. Innostuvia. Ihan mahtavia lapsia. On suorastaan rikollista, ettei heitä tällä hetkellä pystytä ohjaamaan paremmin ja löytämään omat vahvuudet ja itsetunnon.

Kaiken a ja o on se, että itsellä on voimavaroja olla läsnä lapsen kanssa siinä hetkessä ja tukea ja ohjata sitä sosiaalisesti vaativaa lasta ja heti jumittumisen hetkellä olla ohjaamassa oikeaan suuntaan. Ammattihenkilönä se onnistuu helpommin, kun on tietty tunne-etäisyys lapseen.

Kotona oman lapsen keskittymättömyys ja koheltaminen saa alta aikayksikön näkemään punaista. Oppilaiden kanssa pinna on tuhat kertaa pidempi.

Kiitos viisaudestasi ja viestistäsi <3

Purskahdin itkuun tämän luettuani.

(Minulla erityislapsi.)

(Lainaus uupui..)