Aila Onerva

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 18:20"]

Olen pärjännyt erinomaisen hyvin. Abortilla ei ollut elämääni mitään haitallisia vaikutuksia, ainoastaan myönteisiä. Asiaan varmasti vaikutti se, että omat ajatukseni lasten hankkimisesta ja raskauden keskeytyksistä olivat selviä ja pystyin keskustelemaan kaikesta avoimesti kumppanini kanssa.

[/quote]

Hyvä, että asia kääntyi voitoksesi ja kumppani oli rinnalla päätöksessä. Minulla ei ole ihan yhtä onnellisesti - toisaalta hyvien ystävien tuki kompensoi paljon.

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 18:19"]

Abortti sosiaalisten syiden vuoksi on ok. Syitä voi olla monia: miehellä toinen nainen ja ei osallistu huushollin pitoon ym.

[/quote]

Niin, itse mietin, että näin on paras kaikille. Yritän kantaa vastuuni, vaikka moni voisi ajatella, että abortti on pahanlaista vastuun pakenemista.

Niin ja Ketipinor aiheuttamassa sikiövaurioita on ihan tosiasia. Otan kyllä selvää tällaisista asioista, ennen kuin sanon niistä mitään. Itse asiassa selvitin sen ensimmäisenä, kun aloin varmistua tästä. 

[quote author="Vierailija" time="20.10.2014 klo 18:04"]

Minä en hyväksy aborttia. Varsinkaan sosiaalisten syiden perusteella. Sikiö on jo pieni lapsen alku. Mieti, jos et sitten myöhemmin jostain syystä saakaan lapsia vaan jäät lapsettomaksi - harmittaisiko? Pystytkö elämään päätöksesi kanssa, kun sinulla on psyykkisiä ongelmia jo nyt? Oletko puhunut asiasta sinua hoitavan lääkärin kanssa? Sinuna nyt ihan ensimmäisenä varmistaisin tuon lääkityksesi vaikutukset - onko käsityksessäsi mahdollisista sikiövaurioista mitään perää?

[/quote]

Abortti sosiaalisten syiden perusteella tarkoittaa kohdallani sitä, että minulla ei ole taloudellisia resursseja hoitaa lasta vielä moneen vuoteen ennen kuin olen valmistunut. Asun kaukana vanhemmistani ja muista ihmisistä, joilla olisi mahdollisuus auttaa lapsen kanssa, jos siihen suostuisivat - itse ovat ilmaisseet aikanaan, ettei apua tipu. Mies sen sijaan ei ole kykenevä tähän tilanteeseen enkä voi edes luottaa siihen, että hän olisi Suomessa viikon tai yhdeksän kuukauden päästä. Kaikki aikani menee koulunkäyntiin ja työntekoon enkä millään parhaalla tahdollanikaan halua tuoda tähän maailmaan onnetonta ihmislasta, joka teini-ikään tullessaan on tyytymätön äitiinsä, joka ei ole kyennyt varmistamaan hänelle samanlaista taloudellista turvaa kuin muilla koululaisilla on. Tiedän, mitä on köyhä lapsuus ja tiedän, että raha ei korvaa rakkautta (rakkautta minulla varmasti olisi), mutta epäilen suuresti omia resurssejani pystyä tähän yksin ja minulla on siihen syyni.

Aloitin tämän ketjun saadakseni kuulla muilta saman kokeneilta, miten ovat pärjänneet asian kanssa. Tiedän, että alulle päässyt lapsi on ihminen, mutta en halua, että siitä tulee onneton ihminen. Ymmärrän, että monilla ihmisillä on jyrkkä kanta aborttia vastaan, mutta usko pois, tuo moraalisaarna on ihan omassa päässäni eikä minun tarvitse sitä nettipalstalta lukea.