Patinoitunut runomies

Itse en lähde omassa tasa-arvoajattelussani vielä niin pitkälle että mies ja nainen olisivat tasa-arvoisia, mutta pyrin kohtelemaan ja näkemään omassa viiteryhmässään olevia ihmisiä keskenään samanarvoisina. Esimerkiksi omien kollegoideni kanssa olen tasa-arvoinen, näen naiset keskenään tasa-arvoisina jne. Siinä mennään vihkoon jos aletaan miestä ja naista väittämään tasa-arvoiseksi, koska todellisuus iskee aika nopeasti päin näköä ja siksi lienee feministit laajalti mielenterveysongelmaisia, kun todellinen ja pään sisäinen maailma ovat jatkuvasti ristiriidassa. Sanoisin että kohtuus kaikessa, myös niissä kauniissa ideaaleissa. Realismi rulaa!

Viihdyn hyvin rannalla ilman lapsiakin ja sisältöä elämään tulee kavereista, matkustelusta, työstä, juopottelusta ja harrastuksista. Nuorena ajattelin että menen naimisiin ja hommaan lapsia mutta näin neljääkymmentä kolkuttelevana sinkkumiehenä elän elämäni parasta aikaa.

Kyllä nykyaikana ihminen saa pukeutua miten haluaa rannalle. Käsittämätöntä että tällaista asiaa pitää puida vielä vuonna 2025. 

Exällä oli jäänyt päiväpeitto mun asunnolle niin heitin ns. oman lähdekoodini vielä siihen ennen kun palautin.

Huomaan sen siitä kun ei ole lasten aiheuttamaa meteliä kotona, ja rahaa jää ihan eri tavalla kaikkeen humputtamiseen. Asun isohkossa asunnossa ja ajan hienolla autolla, elämä hymyilee. Myöskään vaipparallia ei ole eikä yöheräilyjä.