Kristitty ope

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä olet tästä: Jeesuksen vaikuttaessa hän kohtasi aikuisia ihmisiä, jotka tulivat synnintuntoon, kääntyivät ja tekivät parannukden, heidät kastettiin uskon ja uuden elämän merkiksi.

Minusta tämä on se oikea järjestys!

Mistä kääntyä, jos on sylivauvasta alkaen viedään seurakuntaan, kastetaan, käydään pyhäkoulussa, riparilla, uskisten nuorten piirissä, rukouspiirissä,  valitaan uskova puoliso jne.

Eikö uskosta tule tosi helposti suorittamista, jos elää tällaisen lapsuuden ja nuoruuden uskon sateenvarjon alla? Onko se edes sydämen uskoa, jos se tuodaan ulkoa päin elämään?

Moni ihminen painii sen kanssa onko hyvä kristitty vai ei. Minusta ei ole oikeaa eikä väärää tapaa olla kristitty. Minusta ainoa kysymys pitäisi olla uskooko oikeasti Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Jos vastaus on kyllä ja olet aktiivinen uskonelämässä, olet kristitty. Mutta jos epäilee uskoaan ja jos kaikessa on pointtia, alkaa epäilemään myös jos on kristitty vai ei. Minä olen tullut uskoon vaikeamman kautta, olen elänyt synnissä, kohdannut kuolemaa ja ollut monessa henkisessä taistelussa. Olen kokenut elämän kurjuuden ja tuntenut Pyhän Hengen. Minulle uskonto ei ole suorittamista. Olen jutellut monen kanssa jolle se on suorittamista ja he ovat itse myöntäneet että ovat hiukka kateellisia minun hengellisistä kokemuksista. Ne eivät ole tulleet helpon kautta ja ne ovat edelleenkin raskaita. Mutta minulle usko tulee sydämmestä ja ymmärrän täysin mistä puhut. 

Tuo ei varsinaisesti tainnut olla vastaus kysymykseesi. Mutta, minä olen nähnyt kuinka vaikeaa uskonto on monille joille se tulee rutiinilla. Usko on nimenoman uskon asia. Joko uskot tai et. Jos epäilet tai etsit muiden luomaa totuutta, saatat joutua etsimään koko elämäsi. Minä olen löytänyt uskon logiikan kautta, tämä oli minulle ainoa looginen tie kun olin kulkenut elämäni polkua sekä lukenut paljon, paljon, paljon psykologiaa, pedagogiikka sekä yleistä mietintää nyky-yhteiskunnan tilasta. Minusta maailma tarvitsee enemmän ihmisiä jotka puhuvat uskonasioista, noh, loogisella tavalla? En osaa laittaa sanoja tähän fiksusti. Mutta siten että yhdistää uskoa arjentaitoihin ja moderiin psykologiaan. Että olisi tavallinen, tylsä ihminen joka on uskossa ja osaa argumentoida uskonsa puolesta ilman pelkoa siitä mitä muut ajattelee? Jotain siihen suuntaan. 

Anyways, minusta Jeesus ristillä on aivan mahtava symboli. Kärsimys on vahva tunne. Jos ihminen on kärsinyt, hän näkee elämän eri tavalla. Sotilaat ja ammattirikolliset jotka ovat uskossa, ovat todella kiehtovia ajatusmaailmastaan. He ovat nähneet elämän karun puolen ja todenneet että uskonto antaa heille lohtua ja määränpään. Jos et ole koskaan kärsinyt, oikein kunnolla, saattaa olla paljon vaikeampaa olla uskossa. Minä en ole kärsinyt läheskään yhtä paljon kun monet muut minun elämässäni, mutta tarpeeksi osaakseni sanoa että uskonto tuo lohtua pimeillä ajoilla. Voisin oikeastaan sanoa tarkan päivämäärän milloin minun polkuni kohti uskotoa alkoi. Se oli kun pidin kädestä kiinni minulle läheistä ihmistä kun hän teki kuolemaa ja rukoilin hänen puolesta tietämättä että rukoilin. Vasta paljon myöhemmin kun olin uskossa tajusin mitä tein. Tämä oli myös ensimmäinen kerta kun tunsin Pyhän Hengen. En sitäkään tajunnut ennenkun vuosia myöhemmin. 

Eli, summa summarum. Uskonto voi olla suorittamista ja silloin on vaikeaa löytää motivaatiota olla uskossa. Itse pelkään kovasti että itsellekin siitä tulee joskus pakkopullaa, mutta tällä hetkellä siitä ei ole pelkoa. 

Vierailija kirjoitti:

Uskonnot on kuin sukuelimet. Älä esittele omaasi minulle äläkä varsinkaa tuputa sitä lapsille.

Samaa mieltä. Olen myös sitä mieltä että on aivan loistavaa kun netissä voi itse päättää jos klikkaa auki keskustelun vai ei. Mikäli uskonto ei kiinnosta, voi helposti skippaa sen viestiketjun ja tehdä jotain muuta. Tällä hetkellä tuolla aivan loistava keli! Itse ajattelin kohtapuolin lähteä koiran kanssa lenkille, saattapi olla että siellä menee tunti tai kaksi. Jumalan siunasta sinulle, toivottavasti päiväsi on tuottelias <3

Vierailija kirjoitti:

"Ja viimeiseksi, varhaiskasvatusta ohjaa laki sekä varhaiskasvatuksen suunnitelma. Ette voi kuvitella kuinka vaikeaa on olla puhumatta uskonnosta lasten kanssa töissä."

Miksi se on vaikeaa? Jos laki sallisi, miksi haluaisit puhua uskonnosta lasten kanssa? Mitä olisi tarkoituksenasi saavuttaa sillä?

Jos 30km säteellä kotiani olisi kristitty päiväkoti, hakisin sinne heti. Rakentaisin koko sosioemotionaalisen osion arjesta kristinuskon ympärille, meillä olisi rukous aina ennen ruokailua, puhuisimme vaikeista tilanteista uskonopin kautta ja lauluhetket olisi 50% perinteisiä lauluja ja 50% uskonnollisia lauluja. Olisi aivan mahtavaa voida puhua lasten kanssa isoista asioista siten että yhdistää niihin modernia tiedettä ja ajatuksia sekä kirkon oppeja. Mutta, koska ei löydy semmoista, pitää hillitä itseään että ei ala lasten kanssa puhumaan vaikkapa miten Joona joutui valaan nielaisemaksi kun hän yritti pakoilla vastuuta. Olisi niin siistiä voida mennä näihin juttuihin.

Ja mitä haluaisin saavuttaa sillä? Moraalisesti hyvin toimivia ihmisiä jotka tuntevat itsensä, osaavat olla fiksusti kun muita on ympärillä sekä kunnioittaa muita. Kristinusko antaa hyvät ohjeet tähän jos oikeasti uskoo ja elää kuten kristitty. Tiedän, tiedän, vaikea uskoa kun katsoo mediaa ja suu vaahdossa huutavia trolli kristittyjä. Itse en ole sellainen ja näitä olisi kiva puhua uskonnosta töissä. Mutta, kunnalla kun ollaan niin mennään Vasun ja vaka-lain mukaisesti. Aina voi jutella kirkossa ja kotona uskonasioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti äänestät kristittynä Pekkaa.

Pekka on Pietari-nimestä johdettu, yleensä itäsuomalaiseksi katsottu puhuttelumuoto, joka on ollut käytössä jo keskiajalla. Pietarin ja sen mukaelmien taustalla on latinan Petrus, kreikaksi Petros, jonka merkitys on 'kallio, kivi'.

"Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaa

Jos totta puhutaan, minua ei kiinnosta pätkänvertaakaan jos Pekka on homo, hetero, taikka vaikkapa jokin epämääräinen panseksuaalinen non-binääri astraaliapina (ei loukkausta Pekka Haavistoa tai LGBTQI+ kohtaan, näitä termejä vain kun tulee hirmusti nykyään), mutta minä äänestän Stubbia koska en tykkää ollenkaan vihreiden taikka vasemmiston ajatuksista. En myöskään tykkää ollenkaan Stubbista, hän on turhan paljon globalisti vaikka sanoo itsekin että hillitympi sen suhteen. Halla-Ahoa äänestin itse ekoissa vaaleissa, mutta en ollut häneenkään täysin tyytyväinen. Sunnuntaina menee ääni Stubbille, koska hän mielestäni parempi kun Haavisto.  

Vierailija kirjoitti:

Kristitty ope kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä koulutus sinulla on?

Alempi korkeakoulututkinto. Pedagogian kandidaatti. 

Vai niin. Pedagogian kandidaattia ei ole olemassa. Ei ole pedagogiikan kandidaattiakaan. Missäs maassa uskot suorittaneesi tuon tutkinnon?

Suomessa, Åbo Akademi. En minä tiedä mikä tuo on suomeksi? Varhaiskasvatuksen opettaja olen ja yliopiston tutkinnon tehnyt asiasta. Diplomissa lukee selkeällä ruotsinkielellä noin, tuo oli paras suomennos minkä minä keksin. Mutta, jos olet utelias, laita googleen millaisen koulutuksen tarvitsee ollakseen varhaiskasvatuksenopettaja, se on meitsin koulutus. Jos aika ja raha riittäisi mennä lukemaan maisteriksi, tekisin sen samantien. Mutta, kandin papereilla pärjätään toistaiseksi.