Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten pystyn rauhoittumaan pariterapiaa odottaessa?
18.05.2015 |
Tilanne on se, että koen mieheni jättäneen minut henkisesti toiseen ihastumisen takia viime vuoden keväällä. Silloin keväällä ja kesällä tilanne oli niin tulehtunut, että en uskaltanut keskustella asiasta miehen kanssa suoraan. Pelkäsin, että hänellä flippaa jotenkin lopullisesti, vaikutti siinä määrin oudolta ja jopa häiriintyneeltä kun yritin. Päätin odottaa että pöly laskeutuisi ja aluksi uskoin, että mies aloittaisi itse keskustelun asiasta ja pyytäisi anteeksi sitä, miten on minua kohdellut. Näin ei tapahtunut. Vähitellen aloin ottaa asiaa puheeksi, jolloin kävi ilmi ettei mies ymmärrä käyttäytyneensä mitenkään ikävästi. Hän oli päin vastoin sitä mieltä, että minä olen turhasta mustasukkainen ja minun tulisi korjata asennettani. Tämä siis siitä huolimatta että mies mm. haluaisi aloittaa seksuaalisen suhteen ko. ihastuksensa kanssa.
Tuon jälkeen mies ei ole enää ymmärtänyt, mitä parisuhde tai puolison kunnioittaminen tarkoittavat. On kuin mitään suhdetta ei olisikaan. Olen traumatisoitunut viime kesänä tapahtuneista asioista ja menen kamalaan henkiseen paniikkiin silloin tällöin aivan yhtäkkiä, esim. kun näen tällä palstalla keskustelun jossa puhutaan pettämisestä tai avoimista suhteista.
Olemme sopineet menevämme pariterapiaan ja aika on ensi viikolla. Nyt ongelmana on kuitenkin se, että en pysty keskittymään työhöni, kun nämä asiat tulevat jatkuvasti mieleen ja huomaan ajatusteni aina vain ajautuvan pohtimaan, onko meillä enää mitään yhteistä tulevaisuutta. Aivotoimintani suuntautuu yleensä tärkeimmän asian kimppuun automaattisesti, ja tällä hetkellä tuo tärkein asia on suhteemme, joten aivoni ovat aivan oikeassa askaroidessaan tämän aiheen parissa. Koska emme kuitenkaan saa keskustelua eteenpäin ennen kuin siellä terapiassa, asian vatvominen on tällä hetkellä täysin turhaa.
Miten ihmeessä saan tämän asian pois mielestäni niin, että voin keskittyä normaalisti työhöni? En ole onnistunut tänään tekemään illaksi jääneitä töitä joiden oltava tehtynä huomisaamuna. Joudun varmaankin menemään nukkumaan ja heräämään esim. klo neljältä, jotta ehdin vielä saada työt ajoissa valmiiksi. Mutta entä jos edelleenkin ajatukseni vain pyörivät tässä suhdeasiassa? Suhdetta takana 10 vuotta ja mahdollinen ero tulee olemaan todella iso asia monella tavalla.
Kommentit (15)
Oikeastaan tekisi mieli keskustella tilanteesta mieheni äidin kanssa. Onkohan aivan täysin huono idea? Äiti ja poika eivät tule mitenkään erinomaisesti toimeen, enkä minäkään hänen äitinsä kanssa. Mutta jostain syystä kuitenkin uskon, että äiti kykenisi käsittelemään tätä asiaa järkevästi ja mahdollisesti tuomaan siihen uusia näkökulmia. Toisaalta riskinä on, että hän alkaisi painostaa poikaansa korjaamaan suhteemme ja se voisi vain pahentaa tilannetta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haluaisit keskustella asiasta miehesi äidin kanssa? Mitä uusia näkökulmia hän toisi? Mikseivät esim. ystäväsi?
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:03"]
Oikeastaan tekisi mieli keskustella tilanteesta mieheni äidin kanssa. Onkohan aivan täysin huono idea? Äiti ja poika eivät tule mitenkään erinomaisesti toimeen, enkä minäkään hänen äitinsä kanssa. Mutta jostain syystä kuitenkin uskon, että äiti kykenisi käsittelemään tätä asiaa järkevästi ja mahdollisesti tuomaan siihen uusia näkökulmia. Toisaalta riskinä on, että hän alkaisi painostaa poikaansa korjaamaan suhteemme ja se voisi vain pahentaa tilannetta.
ap
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:18"]
Miksi haluaisit keskustella asiasta miehesi äidin kanssa? Mitä uusia näkökulmia hän toisi? Mikseivät esim. ystäväsi?
[/quote]
Ystäväni eivät tiedä mitä sanoa. Useimmille heistä en voi edes puhua asiasta. Mies on kohdellut minua niin pahasti kaltoin, että vähemmän hyville ystävilleni olisi liian raskasta ottaa sitä tietoa vastaan. Hyvät ystäväni, joille olen puhunut, ovat olleet enimmäkseen sanattomia.
Miehen äiti on psykologian alan ammattilainen ja on aina puhunut heidän parisuhdedynamiikkansa vaikutuksesta lapsiin ja toisaalta siitä, miten hänen ja hänen miehensä vanhemmat ovat vaikuttaneet heihin. Toivoisin vain niin kovasti sellaista keskustelukumppania, joka edes jotenkin ymmärtää mistä miehessäni on kyse. Mies kun vaikuttaa sekä minulle että ystävilleni täysin käsittämättömältä tällä hetkellä.
ap
Ok, no sittenhän sieltä voikin tulla oikein hyödyllisiäkin näkökulmia ja on luontevaakin ehkä avata keskustelua.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:01"]
Puhuimme eilen pitkään puhelimessa (mies työmatkalla) mutta olo jos mahdollista vain paheni. Puhua olemme aina osanneet, mutta silti suhteemme tuntuu olevan umpikujassa. En saanut juuri nukutuksi, nousin viideltä hoitamaan työasioita ja kohta jatkan taas. Olen aivan rikki ja loppu, ja mies vain toistelee että ei ole hänen velvollisuutensa tukea minua. Kuinka ihmeessä hän väittää haluavansa suhdetta kanssani, jos siihen ei kuitenkaan kuulu toisen tukeminen vaikeuksissa?
Nämä ajatukset vain kiertävät kehää päässäni enkä saa juuri mitään järkevää aikaiseksi.
ap
[/quote]
Jos nyt oikein ymmärsin, sinulle teidän suhde on tärkeä. Miehesi sanoo, että teidän suhde on tärkeä, mutta hänen toimintansa kuitenkin kielii kaikkea muuta. Sinä olet tyytymätön ja ahdistunut. Tunteesi ovat ristiriitaisia: koet että mies toimii sinua kohtaan väärin, mutta haluaisit silti pitää kiinni teidän suhteestanne ja pelastaa sen.
Miehesi on mitä on. Jos hän kokee tekevänsä oikein sinulle pitämällä sivusuhteita (mikä kyllä on minunkin mielestäni väärin toista ihmistä kohtaan), ongelma on se, ettet sinä pysty muuttamaan häntä toisenlaiseksi mikä hän on. Vaikuttaa siltä, että miehesi ei edes halua käsitellä tätä ongelmaa välttämättä. Onko omat odotuksesi pariterapiaa kohtaan se, että siellä simsalabim miehesi muuttuu ja alkaa yhtäkkiä kunnioittamaan sinua puolisona? Voit miettiä onko tuo ylipätään realistinen tavoite?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:35"]
Ok, no sittenhän sieltä voikin tulla oikein hyödyllisiäkin näkökulmia ja on luontevaakin ehkä avata keskustelua.
[/quote]
Pelkään vain sitä, että se olisi kohtuutonta miestä kohtaan. Hänen äitinsä on erittäin dominoiva ja tiedän tämän olevan miehelle kuormittavaa. Mies pyrkii tästä syystä pysymään etäällä äidistään. Minä pilaisin tuon pyrkimyksen, jos keskustelisin hänen äitinsä kanssa ongelmistamme.
Mies on itsekin samanlainen äärimmäisen dominoiva persoona, ja tuo ominaisuus on satuttanut minua monta kertaa. Se on myös yhtenä keskeisenä tekijänä tämänhetkisessä kriisissämme. Tästä syystä ymmärrän varsin henkilökohtaisella tasolla, kuinka pahasti sellaisen kohteeksi joutuva voi haavoittua enkä haluaisi asettaa miestäni siihen tilanteeseen. En siltikään, vaikka hän asettaa itse minut siihen tilanteeseen jatkuvasti. Toisaalta tuntuu, että en kestä tätä tilannetta ja sitä että en voi oikein kenellekään puhua.
ap
Kirjoita ylös niitä asioita jotka pyörivät mielessäsi, niin sinun ei tarvitse muistella niitä koko ajan terapiaa varten. Asiat selviävät kyllä, voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:01"]
Puhuimme eilen pitkään puhelimessa (mies työmatkalla) mutta olo jos mahdollista vain paheni. Puhua olemme aina osanneet, mutta silti suhteemme tuntuu olevan umpikujassa. En saanut juuri nukutuksi, nousin viideltä hoitamaan työasioita ja kohta jatkan taas. Olen aivan rikki ja loppu, ja mies vain toistelee että ei ole hänen velvollisuutensa tukea minua. Kuinka ihmeessä hän väittää haluavansa suhdetta kanssani, jos siihen ei kuitenkaan kuulu toisen tukeminen vaikeuksissa?
Nämä ajatukset vain kiertävät kehää päässäni enkä saa juuri mitään järkevää aikaiseksi.
ap
[/quote]
Jos nyt oikein ymmärsin, sinulle teidän suhde on tärkeä. Miehesi sanoo, että teidän suhde on tärkeä, mutta hänen toimintansa kuitenkin kielii kaikkea muuta. Sinä olet tyytymätön ja ahdistunut. Tunteesi ovat ristiriitaisia: koet että mies toimii sinua kohtaan väärin, mutta haluaisit silti pitää kiinni teidän suhteestanne ja pelastaa sen.
Miehesi on mitä on. Jos hän kokee tekevänsä oikein sinulle pitämällä sivusuhteita (mikä kyllä on minunkin mielestäni väärin toista ihmistä kohtaan), ongelma on se, ettet sinä pysty muuttamaan häntä toisenlaiseksi mikä hän on. Vaikuttaa siltä, että miehesi ei edes halua käsitellä tätä ongelmaa välttämättä. Onko omat odotuksesi pariterapiaa kohtaan se, että siellä simsalabim miehesi muuttuu ja alkaa yhtäkkiä kunnioittamaan sinua puolisona? Voit miettiä onko tuo ylipätään realistinen tavoite?
[/quote]
Odotukseni olisi lähinnä se, että saisin mm. tietää ymmärtääkö mies kohtelevansa minua väärin. En tiedä onko sekin liikaa vaadittu. Olemme keskustelleet kahden keskenkin asiasta niin paljon, ja selvyyttä siihen ei vain tule. Tarvitsisin tuota tietoa tehdäkseni päätöksen, onko suhdetta mitään järkeä edes yrittää jatkaa. Jos nimittäin mies ei todellakaan ymmärrä, miksi sivusuhteiden haluaminen (erityisesti ihastuksen kohteena olevan ihmisen kanssa) on kumppanille haavoittavaa, en voi mitenkään ajatella jatkavani suhdetta häneen. Silloin tarvitsen lisäksi apua siihen, kun yritän päästä selvyyteen miten olen voinut kymmenen vuoden ajan kuvitella miehen olevan empaattinen ja välittävä, jos kerran näin ei oikeasti olekaan.
ap
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:43"]
Kirjoita ylös niitä asioita jotka pyörivät mielessäsi, niin sinun ei tarvitse muistella niitä koko ajan terapiaa varten. Asiat selviävät kyllä, voimia.
[/quote]
Kiitos!
ap (joka yrittää nyt taas jatkaa töitään)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:45"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:40"]
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 08:01"]
Puhuimme eilen pitkään puhelimessa (mies työmatkalla) mutta olo jos mahdollista vain paheni. Puhua olemme aina osanneet, mutta silti suhteemme tuntuu olevan umpikujassa. En saanut juuri nukutuksi, nousin viideltä hoitamaan työasioita ja kohta jatkan taas. Olen aivan rikki ja loppu, ja mies vain toistelee että ei ole hänen velvollisuutensa tukea minua. Kuinka ihmeessä hän väittää haluavansa suhdetta kanssani, jos siihen ei kuitenkaan kuulu toisen tukeminen vaikeuksissa?
Nämä ajatukset vain kiertävät kehää päässäni enkä saa juuri mitään järkevää aikaiseksi.
ap
[/quote]
Jos nyt oikein ymmärsin, sinulle teidän suhde on tärkeä. Miehesi sanoo, että teidän suhde on tärkeä, mutta hänen toimintansa kuitenkin kielii kaikkea muuta. Sinä olet tyytymätön ja ahdistunut. Tunteesi ovat ristiriitaisia: koet että mies toimii sinua kohtaan väärin, mutta haluaisit silti pitää kiinni teidän suhteestanne ja pelastaa sen.
Miehesi on mitä on. Jos hän kokee tekevänsä oikein sinulle pitämällä sivusuhteita (mikä kyllä on minunkin mielestäni väärin toista ihmistä kohtaan), ongelma on se, ettet sinä pysty muuttamaan häntä toisenlaiseksi mikä hän on. Vaikuttaa siltä, että miehesi ei edes halua käsitellä tätä ongelmaa välttämättä. Onko omat odotuksesi pariterapiaa kohtaan se, että siellä simsalabim miehesi muuttuu ja alkaa yhtäkkiä kunnioittamaan sinua puolisona? Voit miettiä onko tuo ylipätään realistinen tavoite?
[/quote]
Odotukseni olisi lähinnä se, että saisin mm. tietää ymmärtääkö mies kohtelevansa minua väärin. En tiedä onko sekin liikaa vaadittu. Olemme keskustelleet kahden keskenkin asiasta niin paljon, ja selvyyttä siihen ei vain tule. Tarvitsisin tuota tietoa tehdäkseni päätöksen, onko suhdetta mitään järkeä edes yrittää jatkaa. Jos nimittäin mies ei todellakaan ymmärrä, miksi sivusuhteiden haluaminen (erityisesti ihastuksen kohteena olevan ihmisen kanssa) on kumppanille haavoittavaa, en voi mitenkään ajatella jatkavani suhdetta häneen. Silloin tarvitsen lisäksi apua siihen, kun yritän päästä selvyyteen miten olen voinut kymmenen vuoden ajan kuvitella miehen olevan empaattinen ja välittävä, jos kerran näin ei oikeasti olekaan.
ap
[/quote]
Sinä olet haavoittuvassa tilassa. Kun te keskusteletta miehen kanssa, takerrut niihin pieniin oljenkorsiin, joiden tulkitset tarkoittavan sitä, että mies haluaa jatkaa sinun kanssasi. Oikeastaan tärkeämpi kysymys on se, haluatko sinä jatkaa hänen kanssaan ja vastauksen tiedät jo. Ei näillä reunaehdoilla kuin nyt. Ehkä miehelläkään ei ole mitään selviä vastauksia kysymyksiin. Jos ei tiedosta tekevänsä mitään väärää, on mahdotonta muuttaa toimintatapojaan.
Eli mies ei halua olla kanssasi, vaan jonkun toisen? Sinä tarraudut epätoivoisesti pariterapiaan. No, ei kai tilanne muuten rauhoitu kuin tekemällä päätöksiä. Puhu miehesi kanssa ennen terapiaa, ei kai se terapeuttia siihen keskusteluun ja asian eteenpäin viemiseen vaadi.
Jos ette pysty edes keskustelemaan keskenänne, kuulostaa peli menetetyltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et pysty tekemään töitä, hae sairaslomaa tai sitten palkatonta henkilökohtaisiin syihin vedoten.
Kakkonen, mies kyllä sanoo haluavansa jatkaa suhdetta. Mutta teot kertovat mielestäni aivan muuta. Ei minun tunteillani vaikuta olevan miehelle juurikaan merkitystä, ja vaikka hän ikään kuin suorittaa hyvän suhteen tunnusmerkeiksi tietämiään asioita, olen alkanut viime aikoina epäillä ettei hän teekään niitä omasta tahdostaan vaan jotenkin siksi, että niin kuuluu tehdä. En ole tällä hetkellä siis lainkaan varma, haluaako mies oikeasti kanssani rakastavaa ja sitoutunutta suhdetta, tai onko hän sellaista koskaan halunnutkaan.
Kolmonen, olen yrittäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.05.2015 klo 09:00"]
Sinä olet haavoittuvassa tilassa. Kun te keskusteletta miehen kanssa, takerrut niihin pieniin oljenkorsiin, joiden tulkitset tarkoittavan sitä, että mies haluaa jatkaa sinun kanssasi. Oikeastaan tärkeämpi kysymys on se, haluatko sinä jatkaa hänen kanssaan ja vastauksen tiedät jo. Ei näillä reunaehdoilla kuin nyt. Ehkä miehelläkään ei ole mitään selviä vastauksia kysymyksiin. Jos ei tiedosta tekevänsä mitään väärää, on mahdotonta muuttaa toimintatapojaan.
[/quote]
Ei miehellä olekaan selviä vastauksia. Siksi tämä ahdistaakin, kun alitajunta ei tiedä pitäisikö tässä alkaa laatia rahoitussuunnitelmaa ja aikataulua erilleen muuttoa varten, vai suunnitella miten selviydymme jatkossa rakentavammin tällaisista tilanteista.
Olen edelleen ihan kamalan ahdistunut. Huomenna on yksi vuoden tärkeimmistä asiakastapaamisista, olen materiaalin kokoamisen kanssa vasta hirveän myöhässä, enkä saa millään keksittyä mitä aion edes huomenna esittää. Lisäksi minua väsyttää tolkuttomasti koska viime yö meni niin vähällä unella, enkä ehtisi tänäkään yönä nukkua jos aion saada valmista huomiseksi. Ja edelleen vain mieli palaa pohtimaan sitä, mihin parisuhteeni oikein katosi. Tämä on aivan sietämätöntä, koko elämähän tässä menee pilalle!
ap
Alue: Aihe vapaa
Puhuimme eilen pitkään puhelimessa (mies työmatkalla) mutta olo jos mahdollista vain paheni. Puhua olemme aina osanneet, mutta silti suhteemme tuntuu olevan umpikujassa. En saanut juuri nukutuksi, nousin viideltä hoitamaan työasioita ja kohta jatkan taas. Olen aivan rikki ja loppu, ja mies vain toistelee että ei ole hänen velvollisuutensa tukea minua. Kuinka ihmeessä hän väittää haluavansa suhdetta kanssani, jos siihen ei kuitenkaan kuulu toisen tukeminen vaikeuksissa?
Nämä ajatukset vain kiertävät kehää päässäni enkä saa juuri mitään järkevää aikaiseksi.
ap