Lue keskustelun säännöt.
Työpäivänsä väsyttämä päiväkotitäti kysyy.
26.05.2015 |
Että mistähän kaikista seikoista voisi johtua nykyisin niin monen lapsen jopa silmitön väkivaltaisuus?
Oikeasti, yhtään liioittelematta, olen aika uupunut setvimään niin monien lasten tapaa käyttää nyrkkiä ja jalkoja asioiden selvittämiseen ja ristiriitatilanteissa. On jopa sellaisia lapsia joille tulee ikäänkuin "sumea katse" kun jokin ketuttaa ja silloin mätkitään sitä kaveria ihan huolella ja urakalla, viis siitä vaikka toinen makaisi maassa ja itkisi täyttä päätä. Ja syyksi toisen lyömiseen riittää ihan vaikka se että kaveri ottaa maasta jonkin tavaran jolla tämä lapsi on ehkä mielessään ajatellut rupeavansa kohta leikkimään. Ja en liioittele yhtään :´( Ja saan itsekin säännöllisesti huitaisun, tänään mm potkun vatsaani ja nyrkistä kylkeen.
Ahdistaa ja väsyttää ja ennenkaikkea ihmettelen todella paljon.
Kommentit (16)
Sosiaalitapaukset tuppaavaat lisääntymään kovaa tahtia ja kasvatusvastuu unohdetaan heti, kun saadaan tuet tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroperheiden lapset oireilee kuka mitenkin.
Ehkä lapsi näkee väkivaltaa kotona.
Monet tv-ohjelmat ja pelit ei ole hyväksi lapsen psyykelle.
Tuossa mahdollisia syitä.
Niiin..
Näissäkin tapauksissa on sekä ydinperheen lasta että eroperheen jne eli ei voi yksinkertaistaa ja todeta, että "ne on ne wt/sossu/lastensuojelu/ero" tmv perheiden lapset vain. Itse alan olla sillä kantilla, että joillakin lapsilla on jotakin "päässä vialla" ja sitä sitten valitettavasti ja huonolla tuurilla ruokkii se sosiaalinen ympäristö yms. Vetää vain välillä mielen todella matalaksi ja väsyttääääää.
ap
"Ei ole olemassa väkivaltaisia lapsia, joille saisi tällä nimikkeellä sysätä vastuun heidän aggressiivisesta käytöksestään. Aikuinen on aina vastuussa lapsen väkivaltaisen käytöksen rajoittamisesta." http://www.iltalehti.fi/perhe/2014062718445540_pr.shtml
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko keskustellut ko vanhempien kanssa asiasta?
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 17:39"]Niiin..
Näissäkin tapauksissa on sekä ydinperheen lasta että eroperheen jne eli ei voi yksinkertaistaa ja todeta, että "ne on ne wt/sossu/lastensuojelu/ero" tmv perheiden lapset vain. Itse alan olla sillä kantilla, että joillakin lapsilla on jotakin "päässä vialla" ja sitä sitten valitettavasti ja huonolla tuurilla ruokkii se sosiaalinen ympäristö yms. Vetää vain välillä mielen todella matalaksi ja väsyttääääää.
ap
[/quote]
Jos teillä on hoidossa lapsia joilla on päässä vikaa niin eikö pitäis hoitaa apua heille perheneuvolan tms. kautta?
Miten teillä päiväkodissa selvitellään näitä tilanteita? Miten ennaltaehkäistään? Onko henkilökuntaa koulutettu aggressioiden kohtaamiseen? Jos ei, vaadi koulutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ole päässä vikaa. Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu tunteiden ilmaisun opettelu, empatian kyvyn kehittyminen ja aggression hallinta. Kyllä, luit oikein: lapsen tulee oppia hallitsemaan aggressiotaan. Jokaisen meidän on täytynyt lapsena oppia rajat. Jokainen meistä on lyönyt, purrut tai potkaissut. Yleensä kohde on äiti, mahdollisesti isä ja sisarukset myös. Sitten meille kerrotaan, saako niin tehdä ja miltä se toisesta tuntuu. Lapset viettävät päiväkodissa usein aikaa valveilla enemmän kuin kotona, joten ne rajat kokeillaan usein siellä. Ainakin meidän sosionomien (AMK) koulutukseen kuuluu nämä perustiedot aggression hallinnasta ja siitä, kuinka kasvavaa lasta tulee auttaa/rajoittaa tilanteessa.
Johtuu siitä kun nykyään ei saa edes jäähypenkkiin sitä kauhukakaraa laittaa kun hälle tulee siitä kauheat traumat. Tai korottaa ääntään. Nykypennut on ihan pirusta seuraavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oiskohan ryhmäkoot ja muu stressi vaan lapsilla liian suurta. Muistan kyllä itsekin, että omassa hoitoryhmässä oli näitä purijoita, joilta ei aina puhetta tullut mutta hampaat oli vikkelät kun jokin jurppi. Jos ryhmässä on liikaa hässäkkää, eikä kukaan tavallaan ehdi tarkkailla lasta ja opastaa häntä sanoittamaan tunteita ja rauhoittamaan itseään jo ennen kuin se tilanne eskaloituu, niin näitä tilanteita tulee enemmän.
Itsekin sain tänään nyrkistä kylkeeen ja pari potkua.
t. myös påiväkotitäti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempana aika hurjaa lukea, ettei päiväkodin henkilökunnalla ole käsitystä, mistä lasten aggressiivisuus johtuu ja millaiset seikat voivat johtaa sen lisääntymiseen. Yksi iso syy kun on juuri päiväkodin suuret ryhmät, vaihtuvat hoitajat, liian vähäinen määrä hoitajia. Ne ovat lasten aggression hallinnan ja tunteiden säätelyn kannalta jopa vahingollisia. Tiedän, ettette te tädit ole syyllisiä näihin, mutta olen olettanut, että tietenkin hoitajat ovat edes tietoisia näiden aiheuttamista haasteista lasten kehitykseen.
Jos aihe on tosiaan outo, suosittelen ehdottomasti vaatimaan lisää koulutusta sekä olemaan aktiivinen myös omalla ajalla ja käymään vaikka kirjastossa ja lukemaan aiheesta pari kirjaa.
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:32"]
No ei ole päässä vikaa. Lapsen normaaliin kehitykseen kuuluu tunteiden ilmaisun opettelu, empatian kyvyn kehittyminen ja aggression hallinta. Kyllä, luit oikein: lapsen tulee oppia hallitsemaan aggressiotaan. Jokaisen meidän on täytynyt lapsena oppia rajat. Jokainen meistä on lyönyt, purrut tai potkaissut. Yleensä kohde on äiti, mahdollisesti isä ja sisarukset myös. Sitten meille kerrotaan, saako niin tehdä ja miltä se toisesta tuntuu. Lapset viettävät päiväkodissa usein aikaa valveilla enemmän kuin kotona, joten ne rajat kokeillaan usein siellä. Ainakin meidän sosionomien (AMK) koulutukseen kuuluu nämä perustiedot aggression hallinnasta ja siitä, kuinka kasvavaa lasta tulee auttaa/rajoittaa tilanteessa.
[/quote]
Olet oikeassa, mutta yleensä nämä taidot opitaan jo paljon pienempinä kuin esim. 5- vuotiaana. Olet täysin ulalla opinnoissasi jos väität että on nornaalia lyödä toisia ilman mitään empatia kykyä, näin toimii lähinnä alle 2-vuotiaat. Ja minä en ikinä ole lyönyt, potkaissut tai purrut äitiäni. Eikä omat lapseni ole koskaan lyöneet, potkineet tai purreet minua. Ovat kyllä saaneet itkuraivareita, mutta jo yksivuotiaana lapset tiesivät että toista ei voi lyödä, se sattuu. Koskaan eivät myöskään lapseni lyö toisiaan.
Ap uskoisin syyn tähän väkivaltaisuuteen littyvän siihen että lapsia ei kunnioiteta ja heidän rajojaan rikotaan jatkuvasti. On uskomatonta että lapsia ohjataan enevämässä määriin fyysiisesti, aikuiset vetävät, työntävät, siirtävät ja jopa satuttavat lapsia. Kun lapsi itkee ei lohduteta, eikä lapsi näin opi hallitsemaan tunteitaan. Kun lapsi raivostuu passitetaan hätet jäähylle tai omaan huoneeseen, ei auteta yli pettymyksen vaan jätetään yksin selviytymään. Tälläinen lapsi oppii usein hajottamalla tai satuttamalla purkamaan tunteitaan, hän ei hallitse tunteen purkauksiaan vaan ne iskevät kovaa. Tälläinen lapsi on jäljessä kehityksessä tässä asiassa ja häntä täytyisi yrittää auttaa kuten 1,5 vuotiasta pettymyksen kourissa, lohduttaa ja olla ymmärtäväinen, palata lapsen sen hetkiselle kehitystasolle ja auttaa häntä oppimaan hallitsemaan tunteitaan. Olisi hyvä myös kertoa vanhemmille asiasta, pitää palaveri jossa voitaisiin yhdessä sopia kuinka toimia kun lapsi saa raivokohtauksen eikä pysty hillitsemään itseään, opastaa myös vanhempia siinä että lapsi tarvitsee erityistä empatiaa pettymyksiä kohdatessa ja lohdutusta jotta kehittyisi ikäiselleen tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.05.2015 klo 18:58"]
Vanhempana aika hurjaa lukea, ettei päiväkodin henkilökunnalla ole käsitystä, mistä lasten aggressiivisuus johtuu ja millaiset seikat voivat johtaa sen lisääntymiseen. Yksi iso syy kun on juuri päiväkodin suuret ryhmät, vaihtuvat hoitajat, liian vähäinen määrä hoitajia. Ne ovat lasten aggression hallinnan ja tunteiden säätelyn kannalta jopa vahingollisia. Tiedän, ettette te tädit ole syyllisiä näihin, mutta olen olettanut, että tietenkin hoitajat ovat edes tietoisia näiden aiheuttamista haasteista lasten kehitykseen.
Jos aihe on tosiaan outo, suosittelen ehdottomasti vaatimaan lisää koulutusta sekä olemaan aktiivinen myös omalla ajalla ja käymään vaikka kirjastossa ja lukemaan aiheesta pari kirjaa.
[/quote]
Et voi sysätä vastuuta hoitajille, ei ole heidän vikansa että ryhmäkoot ovat suuria. On sinun vastuullasi opettaa ja kehittää lapsen itsesäätelyä. Miten hoitajan kirjojen lukeminen siihen auttaa?
Lapsiparat nykyään umpihomeisissa päiväkodeissa hengittävät homesienien myrkkyjä itseensä. Eipä ihme, jos myrkkysumussa toimivat miten toimivat.
Hämmentävää, ei meillä tollaisia tapauksia.
Toki jos lapsella vaikea elämäntilanne (vanhempien avioero ym). Nii enemmä jotain esiintyy, nipistelyä tms. Mutta ei muuta..