Lue keskustelun säännöt.
Ei oman alan työkokemusta, peli menetetty?
04.06.2015 |
Olen melkein kolmekymppinen ja olen tehnyt vain hanttihommia. Olen maisteri, mutten ole päivääkään tehnyt koulutustani vastaavaa työtä. Tuntuu, että valmistumisen jälkeen olen jäänyt loukkuun: hanttihommia en enää saa koska olen "ylikoulutettu" (vaikka motivaatiota löytyisi!) ja ns. oman alan töihin olen ihan liian kokematon.
Opinnot venyivät ja kävin niiden aikana läpi masennuksen ja muutenkin rankkoja jaksoja. Tuntuu kohtuuttomalta, että vaikka nyt voin hyvin ja koen itseni ihan yhteiskuntakelpoiseksi, en enää kelpaa minnekään. Tulenko koskaan kelpaamaan? Mies puhuu tulevaisuudestamme aina että sitten KUN olen töissä, voidaan tehdä sitä ja tätä, hankkia asunto ja lapsia jne. mutta itse pelkään etten työllisty koskaan. Päälle päin vaikutan arjessa varmaan positiiviselta ja luottavaiselta omiin mahdollisuuksiini, mutta valitettavasti en sitä ole.
Kommentit (24)
Ei kannata ottaa papereita ulos, jos ei ole varma rahkeiden riittävyydestä. Maisterin paperit todellakin voi blokata pääsyn ns. suorittaviin töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:00"]
Mille alalle olet valmistunut?
[/quote]
Yhteiskuntatieteet.
Eihän me sitä tolla perusteella voida tietää. Riippuu niin siitä mitä olet opiskellut ja millaiset urapolut alallasi on.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:00"]
Mille alalle olet valmistunut?
[/quote]
Yhteiskuntatieteet.
[/quote]
Mitä osaat tehdä?
Kokeile vapaaehtoistyötä ja järjestötoimintaa. Sitä kautta voit saada jalan oven väliin ja tulla bongatuksi. Tsemiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:01"]
Ei kannata ottaa papereita ulos, jos ei ole varma rahkeiden riittävyydestä. Maisterin paperit todellakin voi blokata pääsyn ns. suorittaviin töihin.
[/quote]
No, tämäkin kävi opintojen aikana mielessä. Vuosia oli kuitenkin tuhraantunut niin monta, ettei kantti kestänyt keskeyttääkään. Ja ihan mielelläni tekisin vaativaa hommaa, mutta kun tuntuu että noiden "hukattujen" vuosien (joihin ei enää voi vaikuttaa!) takia minut on leimattu ikuisesti menetetyksi tapaukseksi.
Uudelleenkouluttautuminen varmaan jossain vaiheessa on edessä, mutta sekin on sitten pohdinnan paikka että minne sitä suuntaa kun ilmeisesti voi opiskella vaan amistutkinnon ellei itse kykene muuta kustantamaan.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:01"][quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:00"]
Mille alalle olet valmistunut?
[/quote]
Yhteiskuntatieteet.
[/quote]
Mihin opiskelukaverisi ovat työllistyneet? Oletko valmis muuttamaan työn perässä? Kuinka kauan olet hakenut töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:03"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:00"]
Mille alalle olet valmistunut?
[/quote]
Yhteiskuntatieteet.
[/quote]
Mitä osaat tehdä?
[/quote]
Tähän täytyy vastata, että ikävällä tavalla olen itsekin epätietoinen omista vahvuuksista ja osaamisesta. On vaikea perustella osaavansa asioita, jos niistä ei ole näyttöä. Yliopistossa pärjäsin loistavasti, kykenen omaksumaan suuria määriä tietoa ja tekemään niistä analyysejä, tilastoja jne. mutta eikö tätä osaa kaikki? Hanttihommista saatu käytännön kokemus ei todellakaan auta esim. julkisen hallinnon työtehtävissä, jotka ehkä on ensisijainen työtoiveeni (ja joiden kyllä tiedän olevan leikkauskirveen alla).
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:03"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:00"]
Mille alalle olet valmistunut?
[/quote]
Yhteiskuntatieteet.
[/quote]
Mitä osaat tehdä?
[/quote]
Tähän täytyy vastata, että ikävällä tavalla olen itsekin epätietoinen omista vahvuuksista ja osaamisesta. On vaikea perustella osaavansa asioita, jos niistä ei ole näyttöä. Yliopistossa pärjäsin loistavasti, kykenen omaksumaan suuria määriä tietoa ja tekemään niistä analyysejä, tilastoja jne. mutta eikö tätä osaa kaikki? Hanttihommista saatu käytännön kokemus ei todellakaan auta esim. julkisen hallinnon työtehtävissä, jotka ehkä on ensisijainen työtoiveeni (ja joiden kyllä tiedän olevan leikkauskirveen alla).
[/quote]
Ei sua sitten ole mitään syytä ottaa töihinkään, vai onko? Mitä oikein olet lukenut pääaineena ja sivuaineina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole minäkään tehnyt päivääkään oman alan töitä. Maisteri siis minäkin. Mutta mieltäni toki nostattaa se, että on minulla omaa alaa sivuavaa työkokemusta muutama vuosi. Kuitenkin päätyökseni toimin nyt mieheni ja minun yrityksessä. Alunperin tämä oli vain mieheni, mutta yhdessä tehtyjen investointien myötä omistajuus on nyt lähes 50 - 50. Ja työ on siis aivan eri alalta, johon minulla ei ole mitään koulutusta ja joka ei vaadi kuin ammattikoulutuksen.
Että työura voi muodostua yllättävälläkin tavalla. Ja mennä ihan hyvin näinkin. Ainoa huono puoli tässä on se, että työni olisi vaakalaudalla, jos meille tulisi avioero. Eikä se ole mikään pieni miinus. Jonkinlaisena turvana on sentään sitten tuo omaa koulutusta sivuava työkokemus. Mutta oikeasti olen myös miettinyt, että tarvitsisin jonkinlaisen vakuutuksen avioeron varalle. Liekö sellaisia vakuutuksia edes saatavilla.
Tuo järjestötoiminta on hyvä idea ja olen aiemmin ollutkin sellaisessa mukana. Täytyy ilmeisesti aktivoitua sillä saralla uudestaan, koska ihan mielelläni työskentelisin järjestöissä. Kaikki hankerahoituksella pyörivä toiminta vaan on aikamoisissa ongelmissa tässä taloustilanteessa...
Opiskelukavereistani varmaan joka toinen opiskeli myös kauppatieteitä, ja ovat työllistyneet lähinnä sitä kautta. Sitten löytyy tietysti poliittisesti aktiivisia, jotka ovat työllistyneet sillä saralla. Itse en oikein ole kumpaakaan ja valitettavasti verkostot jäi opiskeluaikoina melko vähäisiksi.
Ei auta, kun tajuaa itsekin miltä työnantajien silmissä näyttää, vaikka miten tietäisi että yksikin mahdollisuus näyttää kykynsä voisi riittää. Oman alan töitä etsin aktiivisesti jo opiskeluaikoina, jolloin kaikki vielä vakuuttivat että homma helpottuu kun saan muodollisenkin pätevyyden. Noh, ei auttanut, mutta sulki sitten ovet noihin hanttihommiin, mitä olen aiemmin tehnyt...
Voisin muuttaa, mutta miehellä on vakityö täällä. Olen myös etsinyt paikkoja muualta, eikä niitä tunnu olevan muuallakaan Suomessa. Ulkomaistakin joskus haaveilin, mutta voi olla ettei enää henkisesti jaksa irrottautua kaikesta mitä täällä on.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka suhteeseenne vaikuttaisi joksikin alkaa etäsuhteessa eläminen? Tunnen useitakin pariskuntia, jotka ovat eläneet myös etäsuhteessa töiden vuoksi ja itsekin olen sen kokenut. Vastaavasti tunnen pari nyt jo nelikymppistä tuttua, jotka edelleenkin ovat määräaikaisuuksien ja työttömyyden välillä.
Eihän etäsuhde koskaan ole ideaali, mutta ei kyllä ole työttömyyskään. Halpaa huviahan se toiselle paikkakunnalle muutto, kakkosasunnon hommaaminen ja kahden paikkakunnan väliä sahaaminen ei ole, etenkin kun vailla työkokemusta kyseessä olisi todennäköisesti muutaman kuukauden pätkätyö. Nyt en ole niihin edes uskaltanut muille paikkakunnille hakea, kun kulut nousisi niin korkeiksi. Hyvää tekisi CV:lle, joten varmaan jossain vaiheessa on "uhrauduttava" käytännössä +-0-tuloilla töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kunnallisella puolella ole työkokemus niin merkittävä tekijä, kokemattomalle kun ei tarvi maksella mitään lisiä ja lomatkaan eivät periydy mistään isotaatan aikuisista sopimuksista jossa kesälomaa oli 11 viikkoa vuodessa. Ei nyt ehkä mitään ison dirikan virkaa kannata heti ensimmäiseksi lähteä tavoittelemaan, mutta eipä tuo tilanteesi muuten mitenkään ihmeellinen ole. Monethan valmistuvat muutenkin vasta 26-27 vuotiaina ilman sen kummempia kokemuksia.
Kesätyöt, harjoittelupaikat ja määräaikaiset sijaisuudet ovat kaikki ihan hyviä keinoja saada sitä jalkaa sinne oven väliin, ja vaikka julkisellakin karsitaan kuluja ja leikataan menoja, niin kyllä sieltä vaikea on pois joutua kun kerran on sisään päässyt.
[quote author="Vierailija" time="04.06.2015 klo 22:29"]Eihän etäsuhde koskaan ole ideaali, mutta ei kyllä ole työttömyyskään. Halpaa huviahan se toiselle paikkakunnalle muutto, kakkosasunnon hommaaminen ja kahden paikkakunnan väliä sahaaminen ei ole, etenkin kun vailla työkokemusta kyseessä olisi todennäköisesti muutaman kuukauden pätkätyö. Nyt en ole niihin edes uskaltanut muille paikkakunnille hakea, kun kulut nousisi niin korkeiksi. Hyvää tekisi CV:lle, joten varmaan jossain vaiheessa on "uhrauduttava" käytännössä +-0-tuloilla töihin.
[/quote]
Totta, ei olleet muutot ilmaisia itsellekään. Toisaalta nyt olen vakituisessa työssä.
Itsellä vähän sama tilanne, tosin AMK-tason tutkinto mutta erittäin vähän työkokemusta. Valmistumisesta ja tuosta työkokemuksesta aikaa jo yli 5 vuotta (olen saanut 2 lasta ja ollut heidän kanssaan kotona), eikä täällä paikkakunnalla ole oman alani töitä. Nyt osa-aikatyössä ihan toisella alalla "hanttihommia" kuten sanoit.
Työhakemuksia olen lähettänyt useita, mutta työnsaanti on aina kaatunut työkokemuksen puutteeseen :(
Haepas hommia ulkomailta, esim. Irlanti vetää nyt mukavasti jengiä. Ymmärrän toki että perhettä löytyy mutta uhraus voi poikia paremman tulevaisuuden.
Samat mietteet täälläkin. Olen myös maisteri, ja takana on vieläpä useampi vuosi oman alan töissä, mutta osapäiväistä pätkää. Nyt alan tulla siihen tulokseen, että joko hyväksyn sen ettei töitä ole tarjolla tämän enempää tai vaihdan alaa. Mies on sillä kannalla, että kiva kun olen paljon kotona lasten kanssa, itse olisin melkein mieluummin ihan missä vaan töissä... Opiskelukaverit tekevät Suomessa joko vastaavia pätkätöitä, ovat apurahatutkijoita tai jollain aivan muulla alalla, yleensä niissä hanttihommissa jos ovat saaneet jalan oven väliin ennen valmistumista. Ja suurin osa on tietysti paennut ulkomaille, mikä alkaa vaikuttaa myös hyvältä vaihtoehdolta, vaikka mieluiten asuisinkin täällä lähellä perhettä ja kavereita.
Etkö työllisty sosiaalialalle? Eikö siellä ole työvoimapulaa ollut?
Mille alalle olet valmistunut?