Miltä tuntuu, kun keskustelet henkilön kanssa ja hänellä soikin puhelin.
Hän vastaa siihen eikä sen jälkeen noteeraa sinua ollenkaan, vaan lähtee kävelemään pois. Luonnollisesti juttunne jäi kesken.
Minun mielestä moukkamaista.
Kommentit (19)
pitkään. Mistä sitä tietää jos on joku tärkeä puhelu?!
Vois ihmiset 2000 luvulla jo vähän alkaa sivistymään.
Olen useasti lähtenyt vastaavassa tilanteessa itse kävelemään pois, kun keskustelukumppani on kadonnut puheluuunsa. Kun keskustelukumppani on sitten palannut maailmaan puhelunsa loputtua on soitellut perään, että minne katosin.
Tukalimpia vastaavat tilanteet ovat, jos olet lounaalla ihmisen kanssa tai samassa autossa matkalla jonnekin. Olet pakotettu kuuntelemaan toisen ihmisen puhelua, eikä se lähtökohtaisesti kiinnosta minua ollenkaan.
Pahin gangsteri tässä asiassa on myyntimies-sukulaiseni, jolle kännykkä on työkalu. Puhelin on kasvanut kiinni hänen päänsä sivuun korvan yläpuolelle. Hän ei tunnu ymmärtävän, että sen käyttö kaikissa tilanteissa EI ole soveliasta.
Ihmisten tulisi ymmärtää olla vastaamatta puhelimeen silloin, kun kesustelevat toisen ihmisen kanssa.
Laitan kyllä sellaiset ihmiset omaan kastiinsa.
Laitan kyllä sellaiset ihmiset omaan kastiinsa.
En minä ainakaan omia tietojani ala selvitellä muiden kuullen.
Ja kyllähän se voi olla joku muukin tärkeä puhelu, jostain virastosta tms)
Usein asia ei vie kauaa ja sen verran ehtii jokainen odottamaan. En kyllä lähde kävelemään pois, mulla ei mitään niin salaisia asioita ole. Näitä tilanteita tulee yleensä sillon ku on kaverin kanssa kahvilla ja heillä soi yhtälailla puhelimet.
Se on vaan nykyaikaa.
Jos tosiaan on lääkäri tai virastoasia niin sen voi kyllä sitten sanoa keskustelukumppanille ja saa varmasti ymmärrystä.
Nykyäänhän puhelin näyttää kuka soittaa.
Vierailija:
Entäs jos siellä on vaikka lääkäri, joka soittaa (täällä päin lääkärit soittaa potilaalle eikä päinvastoin)
En minä ainakaan omia tietojani ala selvitellä muiden kuullen.
Ja kyllähän se voi olla joku muukin tärkeä puhelu, jostain virastosta tms)
Tämä on taas tätä 24-sarjasta tuttua " mutta onhan kidutus sallittua, jos ydinpommi uhkaa" -skenaariota. Ei ole, silloinkaan, ja tositerroristi valehtelee, ja menetätte sen lopunkin ajan etsiessänne sitä pommia olemattomasta paikasta.
Jos sieltä aidosti tulee se todella tärkeä puhelu (mahdollisuus noin 1/100), pyydät keskustelukumppaniltasi anteeksi, sanot että sinulle tulee nyt virallinen puhelu lääkäristä ja POISTUT ESIMERKIKSI RAVINTOLASTA ULKOPUOLELLE PUHUMAAN sitä puheluasi, etkä pakota muita kuuntelemaan.
Takaisin tullessasi pahoittelet vielä sitä, että jouduit ottamaan vastaan puhelun, ja kerrot miten et yleensä tee sitä tärkeiden keskustelukumppanien seurassa, mutta nyt oli pakko.
Harvoinpa meille kenellekään niin tärkeitä puheluita tulee, että siihen on aivan pakko-pakko vastata juuri sillä sekunnilla. Totta kai, jos lääkäri soittaa, niin toiselle voi sanoa nopeasti, että lääkärille on pakko vastata, ja kyllä sen keskustelukumppani ymmärtää. Mutta kenellä meistä on lääkärin soittoaikoja joka päivä? Kyllä joihinkin puheluihin pitää raaskia jättää vastaamatta ja soittaa sitten takaisin, kun tilanne on rauhallisempi. Se on sitä nykyaikaa minun mielestäni.
Eikä koskaan ole mitään virallisia asioita ollut. Läpättää niiden kanssa joille soittelee muutenkin. Mielestäni erittäin epäkohteliasta.
Vierailija:
Vierailija:
Entäs jos siellä on vaikka lääkäri, joka soittaa (täällä päin lääkärit soittaa potilaalle eikä päinvastoin)
En minä ainakaan omia tietojani ala selvitellä muiden kuullen.
Ja kyllähän se voi olla joku muukin tärkeä puhelu, jostain virastosta tms)Tämä on taas tätä 24-sarjasta tuttua " mutta onhan kidutus sallittua, jos ydinpommi uhkaa" -skenaariota. Ei ole, silloinkaan, ja tositerroristi valehtelee, ja menetätte sen lopunkin ajan etsiessänne sitä pommia olemattomasta paikasta.
Jos sieltä aidosti tulee se todella tärkeä puhelu (mahdollisuus noin 1/100), pyydät keskustelukumppaniltasi anteeksi, sanot että sinulle tulee nyt virallinen puhelu lääkäristä ja POISTUT ESIMERKIKSI RAVINTOLASTA ULKOPUOLELLE PUHUMAAN sitä puheluasi, etkä pakota muita kuuntelemaan.
Takaisin tullessasi pahoittelet vielä sitä, että jouduit ottamaan vastaan puhelun, ja kerrot miten et yleensä tee sitä tärkeiden keskustelukumppanien seurassa, mutta nyt oli pakko.
Mää jostain Dr Philistä taisin nähdä jakson jossa joku likka selitti aina jotain puhelimessa ja miten se loukkasi kavereita koska hän nosti kädet ilmaan -keskeytti siis jutun- ja alkoi puhuun niitä näitä. Ja tää tapahtu aina.
Mulla on pari kaveria joilta tekee mieli kysyä olisko parempi jos nähdään joku toinen kerta koska he ovat jatkuvasti puhelimessa kiinni!!
Samaten mulla on yks kaveri joka on AINA myöhässä kun sovitaan nähdä. Mää en tajua miten mää pääsen kahen vaippaikäsen kanssa aina sovittuun aikaan paikalle. Jos en kerkee niin soitan heti siitä niin toinen voi mennä vaikka kiertään koruosastolle..
Yhen kerran oon joutunu soittaan kesken kahvittelua. Piti pomolle soittaa.. Selitin tilanteen ja pirautin nopeesti.
Jos saan tekstiviestin niin saatan lukea sen tai vastata puhelimeen, mutta jos asia ei oo kiireellinen niin soitan myöhemmin takasin.
Maailma ei pyöri mun maailman ympärillä.
Ei muuta kun vastaamaan vaan ja lähti pois.
Meillä jäi lausekin kesken. Tuntui kuin olisin ollut ilmaa vaan. :-((
Kerran yks lenkkikaveri puhu aina lenkit puhelimessa. Otti siis yhteisille lenkeille puhelimen mukaan!!! sitten sille aina soitti joku " eiollapuhuttupitkäänaikaanmitään-tyyppi" ja puhu sitte koko lenkin. Lopulta en lähtenyt enää sen kanssa mihinkään...
Vierailija:
Huh huijaa... puhelimeen vastaaminen on siis kiduttamiseen verrattavaa toimintaa
Niin periaatteessa onkin :D
On olemassa ihmisryhmä, joka alkaa aina etsiä omalle toiminnalleen perusteita porsaanrei-istä. Tämä oli analoginen esimerkki, karrikoitu sellainen.
Asian varmasti ymmärsit.
" Mutta entäs jos siellä soittaa se mun serkku ja sanoo että sen Jennaka on tippunu kaivoon ja sillä on puhelimesta ykkösnappi rikki ja se ei voi soittaa yksykskakkoseen ja mun pitäis soittaa että saatais nopeesti apua niin voix silloin vastata hä?"
Aiheesta aikamme väiteltiin, ja kun minun pointtini ei alkanut mennä perille, niin otin kovemmat keinot käyttöön. Pahimmillaan piilotin miehen puhelimen pakastimeen, ettei varmasti löydä sitä. Siinähän eli ilman puhelinta vuorokauden ja selvisi siitä hengissä. Ja alkoi siitä vähitellen ymmärtämään, että se nyt vain ei käy päinsä, että kaverit soittelee keskellä yötä ja vauva herää siihen. Kun mies nyttemmin on systemaattisesti jättänyt vastaamatta myöhään tuleviin kaverisoittoihin, niin hän ihmettelee nyt itsekin, kuinka nopeasti kaverit ovat oppineet; Kaveripuheluita ei nimittäin enää tule iltayhdeksän jälkeen! Eli mies on oppinut, että olikin aivan hänen omasta käytöksestään kiinni, milloin kaverit soittelevat. Ja samalla tyylillä hän on nyt saanut ohjailtua työpuheluitakin inhimillisemmiksi. Ja soittajaryhmiä käyttämällä on opittu lajittelemaan puheluita, jolloin yöllä soivat vain hälytyspuhelut, eivätkä mitkään turhat. Nyt homma toimii hyvin ja minä olen iloinen.
Voit sitten jälkeenpäin pyytää anteeksi ja kertoa että oli henki kysymyksessä. Saat varmasti ymmärrystä.
Mutta turhan läpättäminen kun toisen kanssa on keskustelu kesken on moukkamaista.
niin yleistä =(.