Kysymys alkoholisteille (parantuneille ja parantumattomille):

Sama juttu tässä. Olen entinen alkoholisti. Alkoholiriippuvuus on kyllä rajoittanut oma elämää hirveesti. Alkaa jo siitä että ei voi ajaa autolla mihinkään kun olin aina ottanut sen verran että kortti olisi lähtenyt (ja lähti myös kerran). Työssä käyminen oli sen vuoksi vaikea. Aina kun viinaa oli tarjolla jossain otin sitä liikaa. Joka aamu piti otta huikan että kädet ei tärise ja krapulaolo loppuisi. Rahaa meni myös paljon.

Miten elämä on nyt parempi: Rahat mitkä meni viinaan voi nyt käyttää muihin asioihin. Herään aamulla ja jaksan käydä salilla tai juoksulenkillä. Tämä 24h sumu ei enää ole olemassa ja voimat riittää muihinkin asioihin. Syön myös terveellisempää ruokaa.

Täytyy myöntää että en ole ihan päässyt siihen että en käyttäis ollenkaan. Alkoholia käytän vain tosi harvoin. Oma sääntö on 2 kertaa maksimissaan per kuukausi. Mutta ei koskaan kotona. Mulla on sääntö että kotona ei saa olla alkoholia. Poikkeus: jos vieraita tulee.

Olen löytänyt myös itselleni kannabiksen korvikkeeksi: Polttelen välillä vähän pilveä kotona jos haluan rentoutua. Äitini kuoli viinaan ja tiedän kuinka tuhoisa alkoholi voi olla ja kuinka suuret vaikutukset ovat elimistölle. Mulle kannabiksen polttaminen on toiminut vaihtoehtona hyvin.

Urheilen vähintään 5 kertaa viikossa nykyään ja kaikki on hyvin.

Syy minkä takia otan silti "välillä" on että ennen se toimii mulla paremmin kuin absolutismi. Joka kerta kun yritin olla kokonaan ilman, tuli heti sellainen syylinen fiilis ja vitutus kun otin sen yhden kerran, että mopo lähti taas kokonaan käsistä. Tiedän että monet sanoo että absolutismi on ainoa vaihtoehto, mutta itse jatkan omaa mallia. Toivottavasti se toimii tulevaisuudessakin.

Ei siitä parane. Kuiville voi päästä, mutta siellä jossakin se tauti luuraa valmiina heräämään kun alkoholilla herätetään. Tämän faktan kanssa vietän nyt loppuelämääni, joka on kaikin tavoin parempaa kuin viinaelämäni oli. Olen edelleen ujo, arka ja estynyt, mikä aikoinaan ajoi minut juomaan, mutta kestän puutteeni kun tiedän, että ainakaan viina ei lääkkeeksi käy. Tai kävihän se alkuun, mutta sitten se otti pääroolin ja meinasi minut tappaa.

Raittiina nyt 5 vuotta, ja elämäni on 100% parempaa kuin juovana aikana. Join masennukseen, unettomuuteen, tylsyyteen - you name it. Syitä löytyi koko ajan. Lopetin, koska olisin menettänyt perheeni jos en olisi lopettanut. En ikinä enää aio pistää viinan tippaa suuhuni. Se on kammottava myrkky, joka tappaa ihmisen hitaasti ja inhottavasti, aiheuttaen valtavan määrän kärsimystä meidän juoppojen läheisille.