Lue keskustelun säännöt.
Palstalääkärit hoi!!!
26.04.2015 |
Siis lyhykäisyydessään; kuinka selittäisitte OMIN SANOIN seuraavat asiat:
- taipumus vetäytyvyyteen, rakennehakuisuuteen, tunnollisuuteen ja levottomuuteen
- erittäin heikko suoriutuminen kielellisen ymmärtämisen osatehtävissä, jotka vaativat kielellistä käsitteenmuodostusta, kielellistä päättelyä ja yksilön ympäristöstä omaksumaa tietämystä
- sosiaalinen kypsymättömyys ja sosiaalisten taitojen puute
Etenkin tuo määrite ''sosiaalisesti kypsymätön'' jäi minua mietityttämään, että minkälaiseksi mieltäisitte ihmisen, joka on sosiaalisesti kypsymätön? Kyseessä nyt siis aikuinen.
Kommentit (13)
Tai, no, ei tarvitse lääkäri olla, ihan muidenkin mielipiteitä huolin kyllä!
a.p.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakennehakuisuuden käsittäisin voimakkaana tarpeena esim. rutiineihin, aikatauluihin jne.
Kielellisen käsitteenmuodostuksen haasteet: ei ymmärrä välttämättä esim. vertauskuvia, sarkasmia, ei pysty työskentelemään mielikuvien varassa (esim. keksimään tarinoita). Epäsuoraa puhetta ei ymmärrä, jos joku vaikka sanoo että "mieletön suoritus", ei tiedä onko kyseessä kehu vai haukku.
Ympäristöstä omaksuttu tietämys: osaako yleistää? Jos putoaa jään läpi ojaan, ymmärtääkö välttää jatkossa myös kaikkia muita ojia?
Sosiaalinen kypsymättömyys: mustavalkoinen, lapsen ajattelu: asiat ovat oikein tai väärin, hyviä tai pahoja. Jos joku "hyvä" ihminen tekee väärän teon, hän on tehnyt sen tahallaan ja muuttuu "pahaksi". Ei hyväksy virheitä itsessään tai muissa.
En ole lääkäri, vaan asperger-lapsen äiti.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:18"]
Rakennehakuisuuden käsittäisin voimakkaana tarpeena esim. rutiineihin, aikatauluihin jne.
Kielellisen käsitteenmuodostuksen haasteet: ei ymmärrä välttämättä esim. vertauskuvia, sarkasmia, ei pysty työskentelemään mielikuvien varassa (esim. keksimään tarinoita). Epäsuoraa puhetta ei ymmärrä, jos joku vaikka sanoo että "mieletön suoritus", ei tiedä onko kyseessä kehu vai haukku.
Ympäristöstä omaksuttu tietämys: osaako yleistää? Jos putoaa jään läpi ojaan, ymmärtääkö välttää jatkossa myös kaikkia muita ojia?
Sosiaalinen kypsymättömyys: mustavalkoinen, lapsen ajattelu: asiat ovat oikein tai väärin, hyviä tai pahoja. Jos joku "hyvä" ihminen tekee väärän teon, hän on tehnyt sen tahallaan ja muuttuu "pahaksi". Ei hyväksy virheitä itsessään tai muissa.
En ole lääkäri, vaan asperger-lapsen äiti.
[/quote]
Kiitos!
Itselläni myös Asperger, josta tässä keskustelussa on kysekin. Kun nuo tutkimustulokset jäi mietityttämään, vaikka lääkärin ja psykologin kanssa niistä jo keskusteltiin.
Tunnistan viestistäsi itseni aivan täysin. Selkeytit paljonkin ajatuksiani! :)
En ymmärrä alapeukkuja, en tarkoittanut tätä keskustelua millään tavalla loukkaavana!
Olisin vain kaivannut hieman myös muiden tulkintaa. :(
Er, mitä vastausta odotat? Henkilö on vain ujo ja epävärmä jolla kielellisen puolen kanssa ongelmia, esim johtuen lievästä kehitysvammasta, tai päävammasta (iskenyt päänsä vauvana). Miksi kaikki pitää diagnosoida?
Haluatko että diagnosoin ihmisen joka ei tykkää suklaasta? Mikä tauti siihen keksittäisiin? Tai jos ihminen katselee öisin mielummin tähtiä kaukoputkella kuin ryyppää baareissa oksennushumalaan? Sellaisellakin on pakko olla joku sairaus. (sarkasmia, jos jollakin on sarkasmitutka hajalla, pointti kylläkin on jotain muuta kui sarkasmia: se että ihminen ei pidä/pitää jostain enemmän kuin muut tai käyttäytyy tilanteessa vähän toisin kuin muut, ei tarkoita, että ihmisessä on jokin vikana tai että pitäisi etsimällä etsiä diagnoosi, ihmiset nyt vain ovat erilaisia)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:28"]
En ymmärrä alapeukkuja, en tarkoittanut tätä keskustelua millään tavalla loukkaavana!
Olisin vain kaivannut hieman myös muiden tulkintaa. :(
[/quote]
Älä välitä, näihin tulee aina joku viisastelemaan vaikkei tiedä asiasta mitään. Oletko vertaistukea hankkinut? Esim. liiton kautta voisi olla hyvä aloittaa :)
T. 4
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:29"]Er, mitä vastausta odotat? Henkilö on vain ujo ja epävärmä jolla kielellisen puolen kanssa ongelmia, esim johtuen lievästä kehitysvammasta, tai päävammasta (iskenyt päänsä vauvana). Miksi kaikki pitää diagnosoida?
Haluatko että diagnosoin ihmisen joka ei tykkää suklaasta? Mikä tauti siihen keksittäisiin? Tai jos ihminen katselee öisin mielummin tähtiä kaukoputkella kuin ryyppää baareissa oksennushumalaan? Sellaisellakin on pakko olla joku sairaus. (sarkasmia, jos jollakin on sarkasmitutka hajalla, pointti kylläkin on jotain muuta kui sarkasmia: se että ihminen ei pidä/pitää jostain enemmän kuin muut tai käyttäytyy tilanteessa vähän toisin kuin muut, ei tarkoita, että ihmisessä on jokin vikana tai että pitäisi etsimällä etsiä diagnoosi, ihmiset nyt vain ovat erilaisia)
[/quote]
Ap. Kyseli itsestään tehtyä diagnoosia. Joten mikä on tämän kirjoituksesi pointti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:29"]
Er, mitä vastausta odotat? Henkilö on vain ujo ja epävärmä jolla kielellisen puolen kanssa ongelmia, esim johtuen lievästä kehitysvammasta, tai päävammasta (iskenyt päänsä vauvana). Miksi kaikki pitää diagnosoida?
Haluatko että diagnosoin ihmisen joka ei tykkää suklaasta? Mikä tauti siihen keksittäisiin? Tai jos ihminen katselee öisin mielummin tähtiä kaukoputkella kuin ryyppää baareissa oksennushumalaan? Sellaisellakin on pakko olla joku sairaus. (sarkasmia, jos jollakin on sarkasmitutka hajalla, pointti kylläkin on jotain muuta kui sarkasmia: se että ihminen ei pidä/pitää jostain enemmän kuin muut tai käyttäytyy tilanteessa vähän toisin kuin muut, ei tarkoita, että ihmisessä on jokin vikana tai että pitäisi etsimällä etsiä diagnoosi, ihmiset nyt vain ovat erilaisia)
[/quote]
Toivoin 4. kaltaisia vastauksia. Hän vastasi kysymykseeni.
Diagnosoinnista on hyötyä silloin, jos hoitoa hakeva henkilö kokee diagnoosin kautta saavansa jonkinlaista apua tai helpotusta tilanteeseensa. Hakeuduin psykiatriseen hoitoon kuuden masennusvuoden jälkeen, kun mikään ei elämässä onnistunut, vaikka kuinka pyrin toimimaan kuten ''kaikki muut'' (tarkoitan siis ihmissuhteita, koulunkäyntiä jne).
Lääkäri otti esille minulle aran asian, eli siis sosiaalisten taitojen puutteen ja tämän ja monen, monen, monen muun asian kautta minut lopulta ''pistettiin'' tutkimuksiin, jotka kestivät ties kuinka kauan. Haluttiin selvittää kykyprofiili, jonka pohjalta voitaisiin kehittää ''vajavaisia'' ominaisuuksiani, jotta pärjäisin paremmin itse elämässä, kun ei ole enää perhettä tukena. Kykyprofiilin kartoittaminen vahvisti myös itsetuntoa, kun huomasi että on sittenkin jollakin saralla hyvä, eikä läpipaska niinkuin monet haukkuivat.
Diagnoosin ''saatuani'' ymmärsin, ettei minussa ole mitään vikaa, vaan näen vain maailman eri lailla kuin muut. Tämän takia myös ymmärrän monet asiat ihan eri lailla, ja juuri tuo ''sosiaalinen kypsymättömyys'' herätti minussa ihmetystä, kun en ollut varma onko sillä jotakin tekemistä esim. lapsellisen ulkonäön kanssa tjms.
Anteeksi romaani.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:43"]
''sosiaalinen kypsymättömyys'' herätti minussa ihmetystä, kun en ollut varma onko sillä jotakin tekemistä esim. lapsellisen ulkonäön kanssa tjms.
[/quote]
Tämä ei tosiaan liity mitenkään ulkonäköön, vaan sosiaaliseen kanssakäymiseen :)
Tällä osa-alueella haasteet kasvavat kun ikää tulee. Asperger ei osaa tulkita sanattomia viestejä (ilmeet, eleet, näitäkin toki oppii mutta siitä ei koskaan tule samalla tavoin intuitiivista kuin toisilla), epäsuoria ilmaisuja (kuten aiemmin mainitsemani "mieletön", joka sanatarkkaan tulkittuna on aika loukkavaa vaikka tarkoitus onkin jossain kontekstissa positiivinen), toisten ihmisten motiivit pysyvät hämärän peitossa ja tämän vuoksi asperger helposti tulkitsee toisia väärin (joutuu huijatuksi tai olettaa virheellisesti toisen haluavan itselleen pahaa). Sosiaalisen kanssakäymisen normit ovat vaikeita opetella: esim. jos joku kysyy mitä mieltä olet hänen uudesta paidastaan, miten kuuluu vastata. Milloin puhutaan niin kuin ajatellaan ja milloin ei. Nämä kaikki aspergerin täytyy yksitellen opetella, kun toiset oppivat nämä aivan itsestään ja osaavat yleistää jonkin oppimansa tilanteen kautta toimintamalleja myös muihin vastaaviin tilanteisiin.
Ja huomautan vielä, että aspergerin syndroomaa voi esiintyä monen tasoisena. Jokaisella on vahvuutensa, ja jotkut diagnostiset kriteerit eivät välttämättä edes kaikilla täyty. Ap näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen saralla :) Takapakkeja tulee, ja sellaisia aikoja kun kiroaa itsensä alimpaan helvettiin, mutta tieto on valttia ja sitä onneksi saa!
Tsemppiterveisin nro 4
[/quote]
Kiitos ja kumarrus! :)
Tunnistin taas itseäni tuosta viestistäsi ja alan taas ymmärtää asioita vähän enemmän. Juuri esim. mainitsemasi eleet ja ilmeet ovat minulle kuin jotakin toista kieltä useimmiten.
Ongelma ilmenee kahdella tavalla, jossa ensiksi minun on vaikeuksia muiden tulkinnassa ja toiseksi annan itse taas ''vääriä signaaleja'' muille, eli näytän iloiselta tai hymyilen, kun olen surullinen tai järkyttynyt; iloisena taas en välttämättä hymyile tai osaa/tajua ilmaista asiaa suullisesti, vaan näytän ulkopuolisen silmin ilmeettömältä tai välinpitämättömältä, tuijotan hiljaisena eteen päin enkä välttämättä vastaa kun puhutellaan.
Muu maailma katoaa jonnekin pois, kun tulee jokin tunne tosi voimakkaana.
Minkälainen lapsesi on persoonaltaan? Ja ilmeneekö hänellä ongelmia elämässään / kuinka asperger hänellä näkyy? Olisi oikein mieluisaa kuulla (vaikka en kuulekaan, vaan luen). :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joudun nyt kiiruhtamaan töihin, palaan illalla vastailemaan :)
4
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:34"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:28"]
En ymmärrä alapeukkuja, en tarkoittanut tätä keskustelua millään tavalla loukkaavana!
Olisin vain kaivannut hieman myös muiden tulkintaa. :(
[/quote]
Älä välitä, näihin tulee aina joku viisastelemaan vaikkei tiedä asiasta mitään. Oletko vertaistukea hankkinut? Esim. liiton kautta voisi olla hyvä aloittaa :)
T. 4
[/quote]
Kiitos! :)
Vertaistukiryhmästä olen jutellut monenkin kanssa (lääkäri, psykologi, perhe, ystävät), mutten ns. aktiivisesti käy missään tapahtumissa. Olisi kyllä mukava jossakin vaiheessa ottaa itse kunnolla osaa ryhmien toimintaan, mutta tämä on vasta ajatusten tasolla, kun elämä on todella hektistä nyt.
Internetin kautta olen tutustunut pariin toiseen autismin kirjon henkilöön, jotka vaikuttavat omaavan samankaltaisen maailmankuvan, kuin itsekin. He ovat tavallaan vertaistukea tällä hetkellä ja toivoisin kovasti ystävystyväni heidän kanssaan tulevaisuudessa myös in real life. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 11:43"]
''sosiaalinen kypsymättömyys'' herätti minussa ihmetystä, kun en ollut varma onko sillä jotakin tekemistä esim. lapsellisen ulkonäön kanssa tjms.
[/quote]
Tämä ei tosiaan liity mitenkään ulkonäköön, vaan sosiaaliseen kanssakäymiseen :)
Tällä osa-alueella haasteet kasvavat kun ikää tulee. Asperger ei osaa tulkita sanattomia viestejä (ilmeet, eleet, näitäkin toki oppii mutta siitä ei koskaan tule samalla tavoin intuitiivista kuin toisilla), epäsuoria ilmaisuja (kuten aiemmin mainitsemani "mieletön", joka sanatarkkaan tulkittuna on aika loukkavaa vaikka tarkoitus onkin jossain kontekstissa positiivinen), toisten ihmisten motiivit pysyvät hämärän peitossa ja tämän vuoksi asperger helposti tulkitsee toisia väärin (joutuu huijatuksi tai olettaa virheellisesti toisen haluavan itselleen pahaa). Sosiaalisen kanssakäymisen normit ovat vaikeita opetella: esim. jos joku kysyy mitä mieltä olet hänen uudesta paidastaan, miten kuuluu vastata. Milloin puhutaan niin kuin ajatellaan ja milloin ei. Nämä kaikki aspergerin täytyy yksitellen opetella, kun toiset oppivat nämä aivan itsestään ja osaavat yleistää jonkin oppimansa tilanteen kautta toimintamalleja myös muihin vastaaviin tilanteisiin.
Ja huomautan vielä, että aspergerin syndroomaa voi esiintyä monen tasoisena. Jokaisella on vahvuutensa, ja jotkut diagnostiset kriteerit eivät välttämättä edes kaikilla täyty. Ap näyttäisi olevan hyvässä vauhdissa itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen saralla :) Takapakkeja tulee, ja sellaisia aikoja kun kiroaa itsensä alimpaan helvettiin, mutta tieto on valttia ja sitä onneksi saa!
Tsemppiterveisin nro 4
Huh, en millään meinannut enää löytää tätä!
Lapsellani on siis aspergerin lisäksi paljon muitakin vaikeuksia, mutta koitan tässä nyt jotenkin eritellä. Persoonaltaan lapsi on melko sulkeutunut (tunteiden osalta), mutta kuitenkin puhelias ja rohkea tyyppi. Kekseliäs, älykäs ja hauskakin. Hän osaa olla varsinainen herrasmies, ja kerää aina kovasti kehuja vanhemmilta naisilta.
Koulussa on välillä vaikeaa, koska ensinnäkin yhteistyö opettajan kanssa on usein haastavaa. Lapsi ei koskaan tiedä, onko opettaja häneen tyytyväinen vai ei. Tästä seuraa epävarmuutta ja tuskaisuutta, ja useimmiten lapsi päätyy olettamaan että opettaja ei pidä hänestä. Kokee usein, että opettaja on vihainen ja huutaa. Lapsi kammoksuu virheitä, mistä seuraa että hän usein lamaantuu täysin haastavan tehtävän edessä ja tämä näyttää ulkopuolisesta siltä että hän niskoittelee ja kieltäytyy tekemästä tehtävää. Jos vaikkapa matematiikan kirja on kirjoitettu "arial"-fontilla, lapsi flippaa täysin kokeessa joka on kirjoitettu "times new romanilla". Hän ei ymmärrä että kyse on tismalleen samasta asiasta. Hänen silmissään tehtävä on täysin erilainen; sellainen jota hän ei ole ennen nähnyt eikä täten myöskään osaa. Opettajien on myös ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää, miten lapsi ei tunnu oppivan; he eivät tajua, että lapsi kyllä oppii mutta jos uusi tilanne on murto-osankin erilainen kuin ensimmäinen, hän ei näe yhteyttä. Jos aiemmin koettu tilanne toistuisi täysin identtisenä, lapsi osaisi toimia.
Kavereiden kanssa on ajoittain haastavaa. Hän uskoo sokeasti mitä "hyvät" ihmiset sanovat, ja suorastaan suuttuu jos yritän vihjata että kannattaisi vähän miettiä voiko kaverin puheet olla totta. Vastaavasti hän huonolla tuulella ollessaan kokee kaikkien ärsyttävän tahallaan. Hänen maailmassaan ei ole sellaista asiaa kuin "vahinko". Jos joku tönäisee, se on automaattisesti hänen mielestään tahallista ja pahansuopaa. Todellisuudessahan hänellä ei ole pienintäkään aavistusta, mitä toiset ihmiset ajattelevat ja tavoittelevat. Ilmeisesti on turvallisempaa olettaa, että toinen haluaa pahaa.
Kun kaikki maailman asiat pitää opetella kaikkine variaatioineen yksitellen, ilman mitään yleistyksiä, se on ymmärrettävästi aika iso urakka. Lapsen kyky painaa asioita mieleen on ilmiömäinen, mutta tietysti hän väsyy aika kovasti. Pyrin siksi pitämään asiat kotona mahdollisimman muuttumattomina, jotta lapsen pää saisi levätä. Hän nousee joka aamu samaan aikaan (arki tai pyhä), tekee aamulla samat asiat samassa järjestyksessä (valitettavasti tämä on hänen itse luomansa järjestys, joka on varmasti hänelle mielekäs mutta tuottaa itselleni harmaita hiuksia), illat mennään samalla kaavalla pääasiassa. Jos jotain erikoista on (vierailu mummolassa tai ihan mitä tahansa), pyrin antamaan hänelle ainakin kolme päivää aikaa valmistautua. Hän tarvitsee pitkän ajan jotta saa ajatuksensa sellaisille raiteille, että lähteminen onnistuu. Kovin usein emme voi poiketa päiväjärjestyksestä, sillä lapsi selvästi väsyy liikaa. Tämä näkyy esim. raivokohtauksina ja hätääntyneisyytenä, lapsi on tutuissakin asioissa aivan hukassa. Rutiinien rikkomista hän vastustaa aina kiivaasti, mutta pakkohan hänen on sitäkin oppia sietämään ainakin jonkin verran.
Omia tunteitaan hän ei tunnista. Yritämme kovasti opetella millaista on suru, ilo, pelko tai jännitys. Kyllähän ne tunteet hänessä on, hän ei vain tajua eikä osaa nimetä niitä. Pelon osalta ollaan jo voiton puolella :) Hän ei puhu tunteista koskaan, vaan aina jostakin konkreettisesta kuten erilaisista lukemistaan tiedeuutisista. Jalkapallosta hän on kiinnostunut siinä mielessä, että hän osaa nimetä valtavasti pelaajia ja kertoa heistä paljon asioita, sekä luetella erilaisia urheiluvaatevalmistajia ja niihin liittyvää nippelitietoa. Itse peli hänelle on varsin yhdentekevä, paitsi mitä tulee tilastoihin.
Tässä nyt jotakin, t. 4