Lue keskustelun säännöt.
Luulen, että mulla on meneillään etsikkoaika
16.05.2015 |
Täällä oli joku aika sitten aloitus jossa joku pohti mikä on kun uskonnollinen musiikki kolahtaa jne. Siellä joku ehdotti, että aloittajalla on etsikkoaika. Luulen että mulla on sama nyt.
.
Olen viime aikoina miettinyt paljon uskoa ja lohtua jota se minulle tuo vaikken usko. Kuulostaa sekavalle ja sitä tunteeni myös ovat. Lohtu, rauha, jokin johon luottaa, joku joka hyväksyy minut...
.
En ole koskaan ollut uskonnollinen enkä kuulunut edes kirkkoon. Olen ehkä jopa halveksinut kristinuskoa ja uskovaisia jollain tapaa. Olen parikymppinen nainen.
.
Mitä mun tulisi tehdä? En "uskalla" mennä uskovaisten tapahtumiin tai kirkkoon, pelkään tyyliin että mut nauretaan ulos sieltä. :/ Ahdistaa myös lähipiirin reaktio, jos kerron yhtäkkiä olevani uskovainen tai edes liittyneeni kirkkoon... Lähipiiriini kuuluvat eivät ole millään tavalla uskovaisia, paitsi isovanhempani, jotka ovat hyvin uskonnollisia.
Kommentit (12)
Oisko paikallisella seurakunnalla jotain "alkeiskurssia" siis niillä on joskus jollain nimellä näitä raamatunlukupiirejä aloittelijoille...
Uskoa ei tarvitse oikeasti ottaa kovin vakavasti, siis ei mun mielestä se että on vaikka jotain kiinnostusta aiheeseen tee heti kovinkaan uskovaiseksi jos se pelottaa :-) Mä kuulun kirkkoon ja haen jollain tasolla jotain lohtua tai mitä lie uskosta, ikinä en kuitenkaan ole aktiivisesti harjoittanu uskoani enkä pidä itseäni uskovaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laita se foliohattu naulakkoon ja etsi aivot
Eivät taatusti naura sua pihalle. Nykyisin olen jo kirkosta eronnut, mutta vieläkin muistan kuinka riparipappini sanoi, etrtä "voi olla ettei kirkko tunnu antavan teille mitään, ette tunne tarvetta osallistua sen toimintoihin, ette tarvitse sitä ollenkaan. Mutta muistakaa: siellä se kirkko aina on ja kärsivällisesti odottaa. Se pysyy samanlaisena ja on valmis ottamaan vastaan koska vain tahdotte palata".
Uskovaisen neuvo. Älä anna etsikkoaikasi mennä ohi. Se on sinulle annettu Jumalan Taivaasta, että löytäisit etsimäsi. Mistä löydät? Et löydä kirkosta, vaan Jumalan Sanasta, Raamatusta. Lue sitä! Aloita Uudesta Testamentista ja rukoile, että Jumala avaisi sen sinulle siten, että ymmärrät lukemasi. On monenlaisia uskovia, oman luonteensa mukaisia. Toiset ovat räväköitä pitkin katuja ihmisiä evankelioivia, toset yksinäisyydessään hiljaa rukoilevia liki näkymättömiä, ja kaikkea siltä väliltä. Älä siis katso ihmisiin, millaisia uskovat ovat, vaan katso Jeesukseen. Hän osoittaa oikean tien. Älä pelkää ihmisiä, he ovat kaikki vain ihmisiä. Pelkää Jumalaa ja sitä, mihin ilman Häntä olisit matkalla. Oikea Jumalan pelko on sitä, että kunnioittaa Häntä ja asettaa Hänet ihmisten edelle. Ihminen ei voi sinua pelastaa, Jumala voi! Siksi sinulla on nyt etsikkoaina. Älä tuhlaa sitä! Hanki Elämä! Iankaikkinen Elämä! Nyt!
Mene rohkeasti seurakuntaan, lue raamattua ja rukoile :) ♡ Rukoilen myös Puolestasi ♡ Muista etsiä seurakunta, joka opettaa Raamatun mukaan, eikä Mene tämän maailman mukana :)
Siunausta sulle ihana ap ♡
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista! Kirjoitin äsken pitkän vastauksen, joka katosi bittiavaruuteen... Uusi yritys :)
Muistan kun pienenä luin salaa raamattua ja yksi kohta sieltä kolahti yli muiden, se meni jotenkin näin; vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Lohdutti lapsena kun pelotti ja lohduttaa hirveästi edelleenkin.
Voinko vaan mennä seurakunnan toimintaan mukaan? Miten pääsen mukaan, voinko vaan marssia paikalle? Haittaako se etten kuulu kirkkoon vai onko se edellytys toimintaan osallistumiselle? En tiedä mistään mitään... Asun muuten Helsingissä, jos se jotenkin auttaisi neuvomaan minua paremmin.
-AP
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 02:33"]Kiitos vastauksista! Kirjoitin äsken pitkän vastauksen, joka katosi bittiavaruuteen... Uusi yritys :)
Muistan kun pienenä luin salaa raamattua ja yksi kohta sieltä kolahti yli muiden, se meni jotenkin näin; vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Lohdutti lapsena kun pelotti ja lohduttaa hirveästi edelleenkin.
Voinko vaan mennä seurakunnan toimintaan mukaan? Miten pääsen mukaan, voinko vaan marssia paikalle? Haittaako se etten kuulu kirkkoon vai onko se edellytys toimintaan osallistumiselle? En tiedä mistään mitään... Asun muuten Helsingissä, jos se jotenkin auttaisi neuvomaan minua paremmin.
-AP
[/quote]
Tämä on psalmi 23. Etsi se (löytyy myös netistä) ja lue. Ja jatka sitten vaikka lukemalla muita psalmeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene Hgin vapaaseurakunnan tilaisuuteen. Niihin on ainakin täällä Turussa matala kynnys. Miksei vaikka sitten joku muukin seurakunta. Kaikkea hyvää sinulle, uskon, että etsivä löytää joka tapauksessa.
Hesekiel 25:17 "ja teen heille suuret kostoteot, rangaisten kiivaudessa. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä annan kostoni heitä kohdata."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.05.2015 klo 02:33"]
Kiitos vastauksista! Kirjoitin äsken pitkän vastauksen, joka katosi bittiavaruuteen... Uusi yritys :)
Muistan kun pienenä luin salaa raamattua ja yksi kohta sieltä kolahti yli muiden, se meni jotenkin näin; vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Lohdutti lapsena kun pelotti ja lohduttaa hirveästi edelleenkin.
Voinko vaan mennä seurakunnan toimintaan mukaan? Miten pääsen mukaan, voinko vaan marssia paikalle? Haittaako se etten kuulu kirkkoon vai onko se edellytys toimintaan osallistumiselle? En tiedä mistään mitään... Asun muuten Helsingissä, jos se jotenkin auttaisi neuvomaan minua paremmin.
-AP
[/quote] Psalmi 23 :) Ps 91 on myös hyvä. Suosittelen lämpimästi jatkamaan Raamatun lukemista ja tekemään siitä säännöllisen tavan elämään. Itse luen joka ilta (tai yö). Tänäänkin kohta kunhan menen nukkumaan.
Neuvonkin tutustumaan itse Raamattuun ja perustamaan kaiken sen ilmoitukseen. Voin äkkiseltään sanoa että kannattaa ehkä mennä One way missionin kokouksiin. Se ei saata olla loppuelämäsi seurakunta, mutta luulen että siellä saa näin alkuun hyvää opetusta. Kirjallisuudesta sanoisin Erik Ewalds ja Petri Välimäki. Toki on myös vähän vältettävää, nyrkkisääntönä sanoisin että jos seurakunnassa tehdään jotain todella outoa mikä ei ole Raamatun eikä terveen järjen mukaista (esim kaatuillaan/ollaan transsin omaisessa tilassa) sieltä kannattaa lähteä pois ja pysyä poissa. Tällaista toimintaa kutsutaan "torontolaisuudeksi". Esimerkiksi Cityseurakunta on sellainen mitä todella kannattaa vältellä.
Onnea etsintään :)
Tää on vanha ketju jo, mut vastaan: mä en oo löytänyt jumalaa enkä jeesusta, luulen et etsikkoaika mulla mennyt ohi tai jumala ei oo mua vaan kutsunut mitenkään, tiedän päätyväni Helvettiin kuollessani, tälläinen intuitio mulla on, tiedän myös sen koska olen nähnyt unta. Suurin osa ihmisistä kuitenkin päättyy Helvettiin ei siitä mihinkään pääse, vaam harva pääsee taivaaseen, näin se vaan on, eikä asia sillä parane et hiostetaan, ahdistetaan patistetaan tekemään ns 'uskonratkaisua' itse olen yrittänyt pusertaa väkisin uskoa itsestäni mutta huomaan ettei vaan kolahda... Ja tiedän että Jeesus kuollut meidän kaikkien puolesta ristillä, hän maksoi syntivelkamme ja Jeesuksen maahan vuotanut pyhä veri voi puhdistaa, vaikka onkin uskossa niin pitää muistaa silti et vielä tässä ajassa on vajavainen ja syntinen, armahdettu syntinen kuitenkin. Tämän olen yrittänyt sisäistää
Hei alkuperäinen kysyjä, suosittelen sinulle lämpimästi myös ihan tavallista luterilaista seurakuntaa. Ovella ei kysytä jäsenkortteja tai rypistellä otsaa sille, että sinulla ei ole kokemusta tai tietoa. Helsingin alueella suosittelen sinulle erityisesti Kallion seurakuntaa, jossa on paljon monenlaista toimintaa nuorille aikuisille. Itselleni kirkon rakkain "toiminta" on messu, jonka ympärille koko kirkon sanoma kiertyy. Kallion seurakunnassa juttukaveriksesi löytyvät varmasti pastori Marjaana Toiviainen, joka osaa keskustella omalla räväkällä mutta maanläheisellä tavallaan kaikesta mieltäsi mietityttävästä, tai saman seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. He ovat helposti lähestyttäviä ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita jokaisesta ovesta sisään tulijasta. Rohkeasti vain mukaan etsimään ja löytämään! Kaikkea hyvää sinulle.