En vieläkään välitä tulevasta vauvasta.
Sain tietää raskaudesta liian myöhään jolloin ei tuosta vain enää aborttia saanut. Tässä sitä ollaan, puolivälissä raskaana ja päätimme kuitenkin että tervetullut on. En kyllä toivonut enempää lapsia..
Nyt olo on kuin en haluaisikaan tätä lasta. En välitä yhtään mitä syön ja tekisi masennukseen vetää pullollinen alkoholia. Mahaa ei juurikaan ole, liikkeitäkään ei vielä kunnolla tunnu, ehkä raskaus ei ole niin "konkreettinen"? Heräisikö "äidinvaistot" myöhemmin, rakenneultrassa? En tiedä, ajatukset ovat niin sekavat. Päähän pälkähti yhtäkkiä että minähän joudun tämän vielä synnyttääkin! On niin typerä ja lapsellinen olo, masentaa koko juttu jollain tapaa.. Tuntuu kuin olisin väkisin nyt tilanteessa mitä en halunnut. En tiedä mitä tunnen. Ei tunnu kukaan muukaan olevan niin iloinen puolestani.
Miten iloita odotuksesta? Kivittäkää vain.... Tulipahan purettua. Mies ei ymmärtäisi.
Kommentit (5)
Alkoholi on ainoa helposti saatava myrkky eikä sekään tapa sikiötä. Joten... ? Nro 2 on ääliö.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2015 klo 12:23"]
Alkoholi on ainoa helposti saatava myrkky eikä sekään tapa sikiötä. Joten... ? Nro 2 on ääliö.
[/quote]
Olet väärässä. Kyllä keskenmenon aiheuttamiseen löytyy kohtuullisella vaivalla muitakin keinoja. Ei niistä kuitenkaan tässä sen enempää. -2
Tuohan on ihan inhimillistä! Ole armollisempi itsellesi!
Ihan normaaleja ajatuksia. Uskoisin että helpottaa loppua kohden ja viimeistään kun vauva on olemassa. Itselläni oli sama juttu, tosin lapsi oli ensimmäinen. Tsemppiä sulle ja koita vaan olla luottavainen, että kaikki suttaantuu ja vauva sulattaa sydämesi kun sen näät. Voisit myös koittaa neuvolassa puhua asiasta jos auttaisi..
No sinulla on sentään lapsia jo ennestään. Kyllä tuo menee vanhalla rutiinilla.
Jos itse olisin sinun tilanteessasi, koettaisin aiheutttaa keskenmenon keinolla millä hyvänsä.