Työmotivaatio kärsii nyt pahasti.

Up

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 17:48"]Olen pettynyt ja surullinenkin. Töistä ei tullut tänään oikein mitään. Sain tietää palkkaneuvottelujen tuloksen, en saa yhtään lisää palkkaa. Edellisen kerran sain palkankorotusta v. 2011 ja silloin sain sen pyytämättä. Tällöin oli eri ihminen päättämässä asiasta. 

Olen nauttinut työstäni, skarpannut, ottanut oma-aloitteisesti yhden isohkon kokonaisuuden hoidettavaksi pari vuotta sitten. Viime kuukausina minulle on annettu lisää työtehtäviä ja en voinut niistä oikein kieltäytyäkään. 

Mielestäni olen kehittynyt, saanut ja ottanut lisää vastuuta ja työn määrä on kasvanut. Kaikki palkankorotuksen kriteerit siis täyttyvät. Aamulla kuitenkin löhiesimieheni kertoi nopeasti kiireessä, että en saa lisää palkkaa! Olin tyrmistynyt ja halusin kuulla perustelun asialle. Minulla on kuulemma ihan kilpailukykyinen palkka. Esimieheni oli siis esittänyt neuvottelussa käymämme asiat ylimmälle johdolle. 

En pystynyt enää keskittymään töihini tämän tyrmistyksen jälkeen. Pienikin korotus olisi ollut ele, että työtäni arvostetaan. Tieto nollakorotuksesta oli kuin isku vasten kasvoja. 

Työmäärä on siis kasvanut ja teen jatkuvasti vähän ylitöitä ja katson sähköpostit illallakin. Jotenkin en vain voi käsittää tätä. Enkö ole palkankorotuksen arvoinen!? 

Harmittaa ihan vietävästi, olen nauttinut työstäni vaikka muutokset eivät ole olleet ihan mieleisiä. Nyt ainakin sammui into tehdä mitään ylimääräistä tai viettää työpaikalla yhtään ylimääräistä tuntia. Voin jättää läppärinikin töihin.

Nyt on työnantajan markkinat, joten ehkä luotetaan siihen, että en lähde mihinkään vaan teen mukisematta työni. Olin niin lähellä laittaa sähköpostia suoraan toimitusjohajalle perusteluineen, miksi olen ansainnut korotuksen, mutta onneksi en sitä tunnekuohussa tehnyt. En tosin tiedä miten oma esimieheni on asiani esittänyt.

Suoraan sanottuna vituttaa!

 
[/quote]
Kortistossa on tilaa kaltaisellesi änkyrälle. Toivottavasti saat fudut.

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 18:11"]

[quote author="Vierailija" time="27.03.2015 klo 17:48"]Olen pettynyt ja surullinenkin. Töistä ei tullut tänään oikein mitään. Sain tietää palkkaneuvottelujen tuloksen, en saa yhtään lisää palkkaa. Edellisen kerran sain palkankorotusta v. 2011 ja silloin sain sen pyytämättä. Tällöin oli eri ihminen päättämässä asiasta.  Olen nauttinut työstäni, skarpannut, ottanut oma-aloitteisesti yhden isohkon kokonaisuuden hoidettavaksi pari vuotta sitten. Viime kuukausina minulle on annettu lisää työtehtäviä ja en voinut niistä oikein kieltäytyäkään.  Mielestäni olen kehittynyt, saanut ja ottanut lisää vastuuta ja työn määrä on kasvanut. Kaikki palkankorotuksen kriteerit siis täyttyvät. Aamulla kuitenkin löhiesimieheni kertoi nopeasti kiireessä, että en saa lisää palkkaa! Olin tyrmistynyt ja halusin kuulla perustelun asialle. Minulla on kuulemma ihan kilpailukykyinen palkka. Esimieheni oli siis esittänyt neuvottelussa käymämme asiat ylimmälle johdolle.  En pystynyt enää keskittymään töihini tämän tyrmistyksen jälkeen. Pienikin korotus olisi ollut ele, että työtäni arvostetaan. Tieto nollakorotuksesta oli kuin isku vasten kasvoja.  Työmäärä on siis kasvanut ja teen jatkuvasti vähän ylitöitä ja katson sähköpostit illallakin. Jotenkin en vain voi käsittää tätä. Enkö ole palkankorotuksen arvoinen!?  Harmittaa ihan vietävästi, olen nauttinut työstäni vaikka muutokset eivät ole olleet ihan mieleisiä. Nyt ainakin sammui into tehdä mitään ylimääräistä tai viettää työpaikalla yhtään ylimääräistä tuntia. Voin jättää läppärinikin töihin. Nyt on työnantajan markkinat, joten ehkä luotetaan siihen, että en lähde mihinkään vaan teen mukisematta työni. Olin niin lähellä laittaa sähköpostia suoraan toimitusjohajalle perusteluineen, miksi olen ansainnut korotuksen, mutta onneksi en sitä tunnekuohussa tehnyt. En tosin tiedä miten oma esimieheni on asiani esittänyt. Suoraan sanottuna vituttaa!   [/quote] Kortistossa on tilaa kaltaisellesi änkyrälle. Toivottavasti saat fudut.

[/quote]

Änkyrälle? Voitko kertoa mihin perustat tämän mielipiteesi.

Ikävää, olen pahoillani. Aivan ymmärrettävä reaktio alkaa vähentää panostusta, kun on osoitettu että sitä ei arvosteta. Mutta onko kyse vain lähiesimiehestäsi vai koko firmasta? Ehkä asia kannattaa vielä ottaa puheeksi sitten kun tunnekuohu on laimentunut.

Uusi paikka voi olla helpompi löytää nyt kun olet töissä, eli olisit vaihtamassa työpaikkaa etkä työttömänä etsimässä töitä.