Lue keskustelun säännöt.
Miksi vanhuksilla on pakkomielle tuputtaa sokeria lapsille?
25.03.2015 |
Omat isovanhempani eli lapseni isoisovanhemmat ovat järkyttävän jääräpäisiä ja joka hemmetin kerta kyläillessä käydään sama keskustelu vauvan herkkujen syönnistä. Heidän mielestään 4,5 kuukauden ikäisen vauvan pitäisi saada maistaa jäätelöä yms. vaikka vauva ei ole koskaan edes syönnyt kiinteitä vielä. Kun kiellän minua katsotaan silmät pyöreinä ja valitetaan kuinka se vauvastakin maistuisi hyvältä. Mitä ihmettä, eihän vauva edes ymmärrä tuollaisista mitään! Kyllä varmasti jokainen oppii herkuttelun ilman erillistä "opettamistakin". Tämä tulee varmasti pahentumaan kun lapsi kasvaa..kuinka saada vanhukset uskomaan, että lapselle voi osoittaa rakkautta muullakin tavalla kuin tuputtamalla herkkuja? Anteeksi avautuminen, mutta ottaa vaan niin päähän.
Kommentit (11)
Ovat itse eläneet pula-aikoina, niin rasva ja sokeri houkuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan kakkosta, se on just ja vain sitä. Sokeri on ollut harvinaista herkkua aikoinaan ja nyt kun sitä on saatavilla niin tokihan sitä lapsille annetaan. Ei heitä kiinnosta terveysaspektit yhtään.
Ymmärrän sinua oikein hyvin. Ehkäpä vanhusten aikana makea oli harvinaista herkkua ja toiseksi suomalaiset ovat tottuneet ilmaisemaan positiivisia tunteitaan ruokaa/makeaa tuputtamalla vaikka halaus tai pään silitys ilahduttaisi enemmän saajaansa?
Samaa miettinyt.
Oltiin kerran appivanhemmilla ja istuttiin syömässä jäätelöä, minä 4kuinen vauvamme sylissä, kun appiukko vähän vihaisesti että "eikö sillekin nyt vois vähän antaa". Ei vauva siinä edes kitissyt tai mitään muutakaan... Näitä tilanteita on enemmänkin.
"Oma lapsi on lapsi, mutta lapsenlapsi on lapsukainen."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pula-ajat on heillä muistissa. Minunkin mummoni kieltäytyy syömästä esim. margariinia, kevytmaitoa tai -kermaa, koska on varaa ostaa aitoa tavaraa eikä niistä ole pulaa. Harmittelee kyllä miksi sianlihassa ei ole läskiä niinkuin ennen. Lasten ja naisten tulee hänen mielestään olla mieluiten hiukan pulleita ja minuakin aina päivittelee miten laiha olen ja tuputtaa minulle ja lapsille jatkuvasti herkkuja. Hän ei pystynyt omilleen herkkuja ostamaan.
Meidän mummo kyllä tuputtaa kaikille aina pullaa ja muuta mössöä, mutta sitten selän takana arvioi miten kukakin sukulainen on lihonut :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kyllä ällistynyt minäkin, kun lapsi vähän kolautti itsensä ja siitä parkaisi, niin mummo alkoi hädissään säntäilemään ympäriinsä, että voivoi, kun ei ole yhtään karkkia tai piparia lapselle. Ja sitten riemastuneena, että onhan sokeripala antaa! Itse otin lapsen syliin ja lohdutin. Siinä meni 15 sekuntia, kun itku loppui.
Myöhemmin käskin miehen opettaa äidilleen, että lapsen syliin ottaminen on vaihtoehto. Eipä mummo ole oppinut, vaan edelleen kaikessa pitää olla makeaa. Mehua antaa koko ajan, sämpylätkin syödään hillon kanssa. Eihän siinä mitään, saahan isovanhemmat hemmotella. Vaan meillä kun on välimatkaa 200 metriä, eli näkeminen on päivittäistä, niin mummon tarjoama hemmottelu saisi olla sitä halaamista, lukemista, juttelemista, leikkimistä, jne.
Aika surullista, kun sitä alkaa ajatella. Vaikka itselläkin on ollut vaikeita aikoja, niin en silti yhtään osaa hahmottaa, että kuinka vaikeaa on ollut, että tietyt säästäväisyyden tavat ja tuo sokerin ja rasvan tuputtaminen on jäänyt niin vahvasti vaikuttamaan toimintaan.
Toisaalta ehkä vähän asiaan vaikuttaa sekin, että ennen tehtiin niin paljon fyysistä työtä, että satunnaisilla sokeripaloilla ei ollut mitään vaikutusta painonhallintaan. Voihan sekin olla aika vaikea käsittää, että nykyään ei enää niin ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä! Aivan samat keskustelut joka kerta, siis joka ikinen kerta!
Meillä vauva on 10kk ja koko ajan yritetään tuputtaa jotain. Pullaa, keksiä, jäätelöä, hilloa. Olen kuitenkin pitänyt mielipiteistäni kiinni, mutta en ole enää kovin kauniisti jaksanut asiasta sanoa. Sanon vain, että "Ei käy!". Perustelut on ihan turhia, kun niitä ei selkeesti edes haluta kuunnella/ymmärtää.
"Voivoi kun ei se äiti anna sulle nyt yhtään mitään". Laittaa kyllä vihaseks sekä surulliseks :(
Mutta oman lapsen parastahan tässä vaan ajattelee! <3 On se vanhojen ihmisten ruualla tuputtaminen ihan meitä aikuisiakin kohtaan ärsyttävää. "Ota nyt vielä yks pulla, ota ota ota!". Huoh...
Tsemppiä ap, et ole yksin!!!
Ei niiden vanhusten lasten ollessa pieniä tunteita näytetty niin avoimesti, lähinnä perustarpeet tyydytettiin. Herkkujen tarjoaminen on tapa, jolla vanhukset kertovat välittävänsä.